uutinen 3.4.2023

Aktiivisuutta opiskelupäiviin

Aktiivisuuatta päiviin. Kaksi opiskelijaa pelaamassa pingistä Rajakadun kampuksella.

Opiskelijoiden aktiivisuuden lisääminen, istumisen vähentäminen ja taukojen pitäminen opiskelupäivien aikana on puhututtanut viime aikoina. Tämä on ensimmäinen osa neliosaisesta blogisarjasta, joka toteutetaan osana teemakuukautta: hyvinvointia huhtikuuhun. Kuukauden tavoitteena on saada opiskelijoille ja opetushenkilöstölle enemmän konkreettisia keinoja ja työkaluja lisätä aktiivisuutta päivän aikana ja sitä kautta tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista.

Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kysely toteutettiin keväällä 2022. Kyselystä nousi esiin tarve muokata opiskelu- ja oppimisympäristöjä enemmän liikkumista ja aktiivisuutta tukeviksi. Vastauksien perusteella opettajan rooli istumisen tauottamisessa koettiin tärkeäksi, jota voisi selittää opettajan auktoriteetti ja asema opetustilanteessa. Opiskelijat toivoivatkin opettajien ottavan enemmän vastuuta liikuskelun mahdollistamisesta. Kuitenkin vastuu on toki myös opiskelijoilla itsellään. Toisaalta vastauksista käy ilmi, että korkeakoulujen sisä- ja ulkotilat eivät tue riittävästi aktiivisuutta, mikä voi osaltaan heijastua opiskelijoiden vähäiseen aktiivisuuteen opiskelupäivien aikana. Tähän on nyt puututtu, jotta aktiivisten taukojen pitäminen ja liikuskelun lisääminen onnistuisi matalammalla kynnyksellä kuin aikaisemmin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Rajakadun ja Dynamon kampuksilla lanseerataan tällä viikolla aktiivisuuspolku. Yliopiston kampuksilla ja Humakissa aktiivisuuspolku toteutetaan myöhemmin.

Aktiivisuuspolun idea on saanut alkunsa Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoilta Innoflash-viikolla, jossa ajatus aktiivisuutta lisäävistä poluista voitti ideakilpailun. Aktiivisuuspolun tarkoituksena on lisätä liikkumis- ja aktiivisuuspisteitä kampuksille, joita opiskelijat voivat esimerkiksi luentojen tai oppituntien välissä hyödyntää puhelimen selaamisen tai istumisen sijaan. Aktiivisuuspolku innostaa opiskelijoita pitämään aktiivisen tauon esimerkiksi lautapelien tai pingiksen peluun merkeissä. Olennaista on, että tauon aikana aivot saavat erilaisia virikkeitä ja opiskelijat saavat liikettä keholle ja mielelle.

Opettajan rooli on ensiarvoisen tärkeä, joten opettajana voit ohjeistaa ja muistuttaa opiskelijoita aktiivisen tauon pitämisestä. Tauko voi olla myös lyhyt ja niitä voi olla useampi oppitunnin aikana. Opiskelijan näkökulmasta tauolla on merkittävä vaikutus vireystilan ylläpitämisen ja jaksamisen kannalta. Myös aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan vireystilan laskiessa keskittymiskykymme laskee, jolloin keksimme lähes automaattisesti ja tiedostomatta joitain sijaistoimintoja kuten sähköpostien avaamista tai nettisivujen selailua. Tämä on valitettavan yleistä pitkillä luennoilla tai oppitunneilla, jos taukoja ei pidetä.

Vinkkilista

  • Kannusta ja muistuta opiskelijoita aktiivisesta tauosta: olemassa olevien välineiden hyödyntäminen tauolla.
  • Muista myös lyhyet tauot opetuksen lomassa: Ohjeista opiskelijoita nousemaan välillä seisomaan, pitämään keskustelutuokio seisten tai kerro, että opiskelijat voivat käydä esimerkiksi viiden minuutin ajan pelaamassa pingistä tai laittamassa muutaman palan palapeliin.
  • Kerro luennon tai oppitunnin alussa, että liikuskelu ja seisomaan nouseminen on suotavaa ja rohkaise opiskelijoita siihen.
  • Ennen tauolle lähtemistä voit opettajana vetää yhteisen taukoliikuntahetken. Sen ei tarvitse olla pitkä vaan pienikin liike on parempi kuin ei mitään kuten käsien tai hartioiden pyrittely tai muutama kyykky. Voit käyttää apuna myös hyvinvointikortteja!
  • Huolehdi myös itsestäsi ja pidä aktiivinen tauko!

Inga Forsman
Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen harjoittelija

Lähteet:
Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kyselyn tuloksia keväältä 2022.

Huotilainen, M. (2021). Aivosi tarvitsevat tauon. Taukokulttuurin elvytysopas. 1. painos. Tuuma.
KOTT-tutkimus 2016 & 2021.