Yhteisöllisyyttä liikkuen -infograafi

Yhteisöllisyys on itselle tärkeään ryhmään kuulumista, samaistumista sekä sen toimintaan osallistumista. Tunne yhteenkuuluvuudesta on merkittävä osa yhteisöllisyyttä (Kalliokoski 2020). Yksi psykologisista perustarpeistamme on tarve kuulua ja tulla hyväksytyksi osana itselle merkityksellistä yhteisöä ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta (Ryan & Deci 2000). Yhteenkuuluvuuden tunteen kokemisella on todettu olevan yhteys onnellisuuteen (Mogilner 2010), terveyteen (Thoits 2011) sekä mielen hyvinvointiin (Kawachi & Berkman 2001). Nuoruusiässä koettu yhteenkuuluvuuden tunne on koulutustasoakin vahvempi mielen hyvinvoinnin ennustaja (Olsson ym. 2013). Sen sijaan tunne yhteenkuulumattomuudesta on yhteydessä eri mielenterveyshäiriöihin, kuten masennusoireisiin, ahdistuneisuuteen sekä uniongelmiin (Santini ym. 2021).  

Opiskelijoiden yksinäisyyden tunteen ja sosiaalisen ahdistuneisuuden yleisyyden vuoksi, toimenpiteitä yhteisöllisyyden edistämiseksi tarvitaan jatkossa selvästi enemmän (Raappana & Komulainen 2023). Liikkuminen voi olla yksi keino lisätä opiskelijoiden kokemaa yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta sekä vähentää kokemusta yksinäisyydestä. Liikkumisen määrää oleellisempi vaikutus sosiaaliseen hyvinvointiin on sillä, missä, miten ja kenen kanssa liikutaan. Erityisesti ryhmässä tapahtuvalla liikkumisella vaikuttaisi olevan positiivisia vaikutuksia nuorten sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseen (Kemel ym., 2022) sekä ahdistuneisuuden vähentämiseen (Patterson ym., 2021). Ryhmissä liikkuvat nuoret kokevat mielenterveytensä keskimäärin paremmaksi kuin ikätoverit, jotka liikkuvat itsenäisesti (Doré ym., 2016). Liikkuminen voi myös olla keino ehkäistä sosiaalista eristäytymistä (Budzynski-Seymour ym., 2020) sekä vähentää kokemusta yksinäisyydestä (Diehl ym. 2018). Toisaalta kavereiden tuki voi kannustaa ja ylläpitää liikkumismotivaatiota (Luchene & Delense 2021).  

Yhteenkuuluvuuden tunteen kokeminen voi vahvistaa käsitystä itsestä ja omasta identiteetistä (UKK-instituutti 2021). Yhdessä muiden kanssa liikkumisen on todettu tuottavan positiivisia vaikutuksia mielen hyvinvoinnille (Vella ym. 2023). Lisäksi liikkumisen on todettu lisäävän itseluottamusta (Collins ym. 2019, Ekeland ym. 2005), vähentävän masennus- ja ahdistusoireita sekä edistävän mielen hyvinvointia (Singh ym. 2023), mitkä voivat vaikuttaa myönteisesti sosiaalisten tilanteiden sujumiseen. Ryhmässä tai kaverin kanssa liikkuminen usein lisää vuorovaikutustaitojen harjoittelemista sekä yhteisen tavoitteen eteen ponnistelemista (Lippke ym. 2021; Holt & Neely 2011), mikä saattaa selittää yhdessä liikkumisen hyötyjä.

Nora Vikki, Jyväskylän yliopisto
Heidi Leppä, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Essi Nirhamo, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Saara Koskinen, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Budzynski-Seymour, E., Conway, R., Wade, M., Lucas, A., Jones, M., Mann, S., & Steele, J. (2020). Physical Activity, Mental and Personal Well-Being, Social Isolation, and Perceptions of Academic Attainment and Employability in University Students: The Scottish and British Active Students Surveys. Journal of Physical Activity and Health, 17(6), 610–620. https://doi.org/10.1123/jpah.2019-0431 

Collins, H., Booth, J. N., Duncan, A., Fawkner, S., & Niven, A. 2019. The effect of resistance training interventions on ‘the self’in youth: a systematic review and meta-analysis. Sports medicine-open, 5(1), 1-14. 
Diehl, K., Jansen, C., Ishchanova, K. & Hilger-Kolb, J. (2018). Loneliness at universities: Determinants of emotional and social loneliness among students. International Journal of Environmental Research and Public Health 15(9): 1865 

Doré, I., O’Loughlin, J. L., Beauchamp, G., Martineau, M., & Fournier, L. (2016). Volume and social context of physical activity in association with mental health, anxiety and depression among youth. Preventive Medicine, 91, 344–350. 

Ekeland, E., Heian, F., Hagen, K., & Coren, E. 2005. Can exercise improve self esteem in children and young people? A systematic review of randomised controlled trials. British journal of sports medicine, 39(11), 792. 
Holt, N. L., & Neely, K. C. 2011. Positive youth development through sport: A review. Revista iberoamericana de psicología del ejercicio y el deporte, 6(2), 299-316. 

Kalliokoski, T. 2020. Yhteisöllisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien näkökulmasta. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/7d7f5ad3-ab43-46b1-9c64-156d95f78b13/content  

Kawachi, I., & Berkman, L. F. (2001). Social ties and mental health. Journal of Urban Health, 78(3), 458–467. https://doi.org/10.1093/jurban/78.3.458

Kemel, P. N., Porter, J. E., & Coombs, N. (2022). Improving youth physical, mental and social health through physical activity: A Systematic literature review. Health Promotion Journal of Australia : Official Journal of Australian Association of Health Promotion Professionals, 33(3), 590–601. https://doi.org/10.1002/hpja.553 
Lippke, S., Fischer, M. A., & Ratz, T. 2021. Physical activity, loneliness, and meaning of friendship in young individuals–a mixed-methods investigation prior to and during the COVID-19 pandemic with three cross-sectional studies. Frontiers in Psychology, 12, 617267.

Luchene, P. V., & Delens, C. (2021). The Influence of Social Support Specific to Physical Activity on Physical Activity Among College and University Students: A Systematic Review. Journal of Physical Activity and Health, 18(6), 737–747. https://doi.org/10.1123/jpah.2020-0713 

Mogilner, C. (2010). The Pursuit of Happiness: Time, Money, and Social Connection. Psychological Science, 21(9), 1348–1354. https://doi.org/10.1177/0956797610380696

Olsson, C. A., McGee, R., Nada-Raja, S., & Williams, S. M. (2013). A 32-year longitudinal study of child and adolescent pathways to well-being in adulthood. Journal of happiness studies, 14, 1069–1083. 

Patterson, M. S., Gagnon, L. R., Vukelich, A., Brown, S. E., Nelon, J. L., & Prochnow, T. (2021). Social networks, group exercise, and anxiety among college students. Journal of American College Health: J of ACH, 69(4), 361–369. https://doi.org/10.1080/07448481.2019.1679150 

Raappana, S. & Komulainen, E. (2023). Kouluterveyskyselyn tulokset vahvistavat kuvaa nuorten mielenterveyskriisistä. Viitattu 16.10.2023. https://mieli.fi/lausunnot-ja-kannanotot/kannanotot/kouluterveyskyselyn-tulokset-vahvistavat-kuvaa-nuorten-mielenterveyskriisista/?fbclid=IwAR1rC8ch_glpHFtsXpOWAcZdSuMyRM1CP6d134pMfgCDCu3y6vlpqDsHAr4 

Ryan, R. M., & Deci, E. L. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American psychologist, 55(1), 68.

Santini, Z. I., Pisinger, V. S. C., Nielsen, L., Madsen, K. R., Nelausen, M. K., Koyanagi, A., Koushede, V., Roffey, S., Thygesen, L. C., & Meilstrup, C. (2021). Social Disconnectedness, Loneliness, and Mental Health Among Adolescents in Danish High Schools: A Nationwide Cross-Sectional Study. Frontiers in Behavioral Neuroscience, 15. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnbeh.2021.632906 

Singh, B., Olds, T., Curtis, R., Dumuid, D., Virgara, R., Watson, A., ... & Maher, C. 2023. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. British Journal of Sports Medicine. 

Thoits, P. A. (2011). Mechanisms Linking Social Ties and Support to Physical and Mental Health. Journal of Health and Social Behavior, 52(2), 145–161. https://doi.org/10.1177/0022146510395592
UKK-instituutti. (2021). Liikunta ja mielenterveys. Viitattu 5.10.2023. https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-mielen-hyvinvointi/

Vella, S. A., Aidman, E., Teychenne, M., Smith, J. J., Swann, C., Rosenbaum, S., ... & Lubans, D. R. 2023. Optimising the effects of physical activity on mental health and wellbeing: A joint consensus statement from Sports Medicine Australia and the Australian Psychological Society. Journal of science and medicine in sport, 26(2), 132-139.