Opekorkean opiskelija

Pedagogiset periaatteet ja opintojaksot

Ammatillisen opettajankoulutuksen pedagogiset periaatteet

OPS 21-22

Ammatillisen opettajakorkeakoulun pedagogiset periaatteet perustuvat oppimista ja sen ehtoja koskevaan tutkittuun tietoon sekä digitalisaation etenemisen antamien mahdollisuuksien tunnistamiseen opiskelussa ja oppimisessa.
Oppimisen keskeisenä lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta, ja sitä tukevat opetukselliset ja ohjaukselliset interventiot sekä oppimista edistävän arvioinnin toimintatavat. Oppiminen perustuu myös oppijoiden yhteistoiminnalliseen tekemiseen, joka mahdollistaa monitahoisen vertaisoppimisen sekä palautteen saamisen ja antamisen. Näitä asioita tuetaan hyödyntämällä digitaalisia mahdollisuuksia tarkoituksenmukaisella tavalla opiskelussa, oppimisessa ja uuden tiedon luomisessa sekä opetuksessa ja ohjauksessa.

Ammatillinen opettajankoulutus rakentuu seuraaville pedagogisille periaatteille:

Aktiivisesti toimien 

Oppiminen perustuu toimintaan. Toiminta mahdollistuu opiskelussa erilaisten oppimistehtävien avulla. Olennaista on, että oppijoilla itsellään on mahdollisuus suunnata opiskeluun liittyvien oppimistehtävien kysymyksenasettelua omien oppimistarpeidensa mukaisella tavalla. Tällaiset tehtävät mahdollistavat aktiivisen tiedon muokkaamisen ja rakentamisen. Oppijalla on tällä tavoin mahdollisuus olla itse aktiivinen tietorakenteidensa muodostaja oppimistehtäviin liittyvän ohjauksen ja palautteen tuella.  
 
Laadukkaat oppimistehtävät antavat sellaisia oppimiskokemuksia ja luovat sellaista tietoa, joka on oppijalle uutta, ja sellaisenaan tuottaa uusia tietorakenteita. Olennaista on, että uutta tietoa ei pelkästään tuoteta, vaan sitä myös käytetään mahdollisuuksien mukaan todellisissa yhteyksissä. Autenttisuuden periaate, ts. opiskelun liittyminen todellisiin työelämän tilanteisiin, onkin oppimistehtävien laadun näkökulmasta oleellinen asia. Käsitys tiedosta on siten luonteeltaan dynaaminen. 
 
Oppimistehtävät kehittävät oppijan proaktiivista otetta omaan oppimiseensa ja edistävät siten hänen oman oppimisensa johtajuutta. Tämä on elinikäisen oppimisen näkökulmasta keskeisimpiä valmiuksia. 

Yhdessä tehden 

Ihmisten välinen vuorovaikutus on merkittävä oppimista edistävä tekijä. Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys yksilöllisen oppimisen sekä jaetun ymmärtämisen muodostamisessa ja uuden tiedon tuottamisessa useiden yksilöiden kesken. 
 
Yhdessä tekeminen perustuu vuorovaikutukselliseen käsitykseen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä suhteesta. Vuorovaikutussuhteilla on siten keskeinen asema oppimiskokemuksissa. Ne muodostuvat opiskelijoiden keskinäistä suhteista, opettajien ja opiskelijoiden välisistä suhteista sekä muista sosiaalisista verkostoista, joilla on yhteisiä oppimistavoitteita. Nämä yhteistyösuhteet muodostavat pedagogisen toiminnan keskeisen lähtökohdan. 
 
Opettajien ja opiskelijoiden keskinäinen kumppanuus rakentuu tasa-arvon, läpinäkyvyyden, vastavuoroisen vastuullisuuden ja molemminpuolisen oppimisen periaatteille. Luottamuksen rakentaminen on yhteinen tehtävä. 
 
Erilaisten yhteistoimintasuhteiden aktiivinen luominen osana opiskelua tuottaa sellaisia valmiuksia, jotka mahdollistavat yhteistoiminnallisten ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen. 
 
Humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti tässä opetussuunnitelmassa ymmärretään, että ihmisessä on potentiaalia kasvuun ja kehittymiseen sekä itsensä toteuttamiseen. Minuuteen vaikuttavat suhderakenteet ovat kuitenkin monimutkaisia. Minuuden, identiteetin ja tiedon nykytilan rakentaminen ja ylläpitäminen ovat kaiken koulutuksen keskeisiä tehtäviä. 

Digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen 

Koulutuksen merkitys oppimisen lähteenä on vähentynyt uuden teknologian käytön myötä. Uusi teknologia muuttaa koko ajan työtämme, organisaatioitamme, yhteiskuntaamme ja elämäämme. Teknologia mahdollistaa aiempaa laadukkaammin ajasta ja paikasta riippumattoman ihmisten välisen kommunikaation. Se mahdollistaa myös tiedon löytämisen, luomisen ja käyttämisen aivan uudenlaisella tavalla. Se luo ihmisille kokonaan uuden toimintaympäristön. 
 
Opiskelijan osaamisen näkökulmasta oppimisen laajuus ja syvyys ovat tärkeitä ulottuvuuksia. Oleellista on auttaa opiskelijaa löytämään, oppimaan ja luomaan uutta tietoa käyttämällä digitaalisia välineitä ja resursseja. Pääsy digitaalisiin välineisiin ja resursseihin on levinnyt käytännöllisesti katsoen kaikkialle, mikä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomien yhteyksien luomisen ideoiden synnyttämistä ja jakamista varten. Digitaaliset välineet mahdollistavat jatkuvan palautteen ja siten tukevat oppimisen ja uuden tiedon luomisen näkyväksi tekemistä kaikille asianosaisille. 
 
Digitaaliset välineet ja resurssit eivät palvele vain yhteistoiminnallista uuden tiedon rakentamista ja jakamista sekä siihen tarvittavan tiedon hankkimista. Digitaalisuuden eteneminen muokkaa ammatteja ja yhteiskuntaa jo nyt siten, että kaikilta kansalaisilta vaaditaan uudenlaisia ajattelumalleja sekä digitaitoja ja -välineitä. Niistä on tulossa ensisijainen tapa tehdä asioita, olipa henkilö työntekijän tai kansalaisen roolissa. 

Opintojen rakenne

Ammatillinen opettajankoulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä ja asetuksen mukaan siihen sisältyy kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua ja muita opintoja (Valtioneuvoston asetus 1129/2014 § 2 ja 3). Opintojaksot jakautuvat kolmen opettajan osaamisalueen mukaisesti seuraavasti:

Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopintojen rakenne OPS 21-22
Katso opintojen rakenne ja opintojaksokuvaukset Pepistä

Valinnaiset opinnot 10 op

Opiskelijat voivat kehittää pedagogista osaamistaan myös valinnaisten opintojen avulla. Opinnot voivat koostua joko kahdesta vähintään 5 op:n laajuisista opinnoista tai yksittäisestä, vähintään 10 op:n laajuisista opinnoista. Valinnaisten opintojen suunnittelu on osa opintojen alkuvaiheen henkilökohtaista opiskelusuunnittelua ja opinnot kannattaa valita sen mukaan, mitä osaamista erityisesti haluaa kehittää ja syventää.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjoaa useita, yleensä viiden opintopisteen laajuisia opintojaksoja, joista voit koota nämä opintosi. Voit myös esittää sisällytettäväksi opintoihisi jossakin muussa oppilaitoksessa 1.1.2019 jälkeen suoritettuja opintoja 10 opintopisteen verran. Esitettävien koulutusten tulee olla tavoitteiltaan ja sisällöiltään sellaisia, että ne tukevat opettajankoulutuksen tavoitteita. Katso ohjeet hyväksilukukäytänteistä kohdasta Arviointi ja hyväksilukeminen.

Opintojaksoja valinnaisiksi opinnoiksi tarjoavat esimerkiksi:

Valinnaisia opintoja voit hyväksilukea myös osaamisen tunnistamisen avulla. Voit tunnistuttaa viiden tai kymmenen opintopisteen verran sellaista osaamista, jota olet hankkinut työelämässä tai muissa yhteyksissä. Osaamisesi tunnistamiseksi arvioit, kuvaat ja osoitat osaamisesi erillisen ohjeen mukaisesti. Esittämäsi aineiston perusteella kouluttajasi arvioi osaamisesi ja päättää hyväksiluvusta. Lomakkeet osaamisen tunnistamiseen löydät sivulta Ohjeet ja lomakkeet.

Ilmoittautumisajasta ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamille valinnaisille opintojaksoille tiedotetaan erikseen myöhemmin. HUOM! Ilmoittautua voi maksimissaan kahdelle opintojaksolle. Valittavanasi olevat opintojaksot näet Pepistä. Ilmoittautumisajan päätyttyä ja opintojakson täytyttyä voit kysyä vapaita paikkoja opintojaksoille ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijapalveluista. Lue myös ohjeet Peppi-opintojaksoilmoittautumisiin. 

Opintojen ajoittuminen

Opintojen ajoitus perustuu opiskelijoiden henkilökohtaisiin opiskelusuunnitelmiin. Opiskelun kesto riippuu näin ollen opiskelijan aiemmasta osaamisesta, omista tavoitteista ja opiskelutahdista. Opintoja voi tehdä joko kokoaikaisesti opiskellen tai osa-aikaisesti työn ohessa. Keskimäärin opiskelijat valmistuvat 1–2 vuodessa, mutta opinto-oikeus on kolme vuotta. 

 

Katso ehdotus opintojen ajoituksesta Pepissä.