jamk.fi
Artikkeli: Osaamisperusteisuus

Osaamisperusteisuus – miten se tehdään todeksi?

"Elämme keskellä suurta toisen asteen koulutuksen muutosta. Uudet opetussuunnitelmat otetaan pian käyttöön ja osaaminen nousee yhä vahvemmin koulutuksen ykkösjutuksi. Paljon vastuuta on koulutuksen järjestäjillä ja jokainen opettaja avainasemassa uudistusten viemiseksi käytäntöön. Miten kaikki sitten oikein tehdään todeksi?"

Muutosprosesseissa on aina kaksi puolta. Totutusta on vaikea luopua ja uudistuminen vie energiaa, mutta toisaalta ilman muutosta ei oikein mikään menisi eteenpäin. Muutos jos mikä on oppimista ja sehän koulutusosaajille on onneksi tuttua. Iso vaikutus on myös sillä, miten paljon tukea saa ympäriltään ja millainen tekemisen kulttuuri omassa työyhteisössä on.

Opetushallituksen uudistamat ammatillisten perustutkintojen perusteet tulivat voimaan 1.8.2015. Perusteissa määritellään niin tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osat ja nimikkeet kuin osaamisen arviointikin. Kolme avainsanaa ovat työelämävastaavuus, osaamisperusteisuus ja joustavuus.

Oppilaitosten rakenteita on muutettava ja jokaisen uudistettava ajattelutapaansa. Ei muttia. Määrämittaiset opintokokonaisuudet jäävät historiaan, kun tavoitteena on lähteä liikkeelle tavoitellusta osaamisesta ja suunnitella vasta sen jälkeen sopivat opetusjärjestelyt.

Oppilaitokset ovatkin suurelta osin jo tehneet vähintään perusteisiin pohjautuvat laajemmat suunnitelmansa siitä, miten tavoitteisiin jatkossa päästään. Edessäpäin tullee kuitenkin olemaan vielä paljon hiomista sekä suunnitelmien viemistä käytäntöön ja sovittamista esimerkiksi eri alojen koulutukseen.

Tule hyvä HOPS

Uudistuksen tavoitteena on vastata koulutuksella yhä paremmin yksilöiden ja työelämän tarpeisiin. Muun muassa paikallisia tutkinnon osia on lisätty, yhteisten tutkinnon osien osuus on suhteellisesti suurempi ja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat korostuvat.

Oppilaitosten tehtäväksi jää päättää, miten opiskelija saavuttaa tarvitsemansa osaamisen parhaiten. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS, on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi työkalu.

– Opettajien kesken iso puhe käydään siitä, mitä osaaminen ja sen hankkiminen oikein tarkoittavat. Osaamisen tunnistamisen rooli ja työpaikkojen kanssa tehtävä yhteistyö korostunevat entisestään, kertoo kouluttaja Annu Niskanen.

– Oppija on subjekti. Opettajien tuleekin saada suhde opiskelijoihin syvemmälle tasolle, jotta aiemmin hankittua osaamista voi tunnistaa ja HOPS-prosessi etenee sujuvasti oikeaan suuntaan. Koko osaamisen hankkimisprosessi voi muuttua perusteellisesti, jatkaa opettajankoulutuspäällikkö Hannele Torvinen.

Uudistusten myötä työelämässä tapahtuva oppiminen vaikuttaisi kasvavan. Muun muassa Opetushallitus viittaa tuoreessa uutiskirjeessään näyttötutkintojärjestelmään osaamisperustaisuuden tiennäyttäjänä. Ammattitaidon arvioimisessa ei katsota, onko osaaminen hankittu koulunpenkillä vai työpaikalla. Jutun voit lukea täältä.

Yhteistyö, yhteistyö ja yhteistyö

Osaamisperusteisuus ei sinänsä ole täysin uusi tulokas. Opiskelua on jäsennetty työelämän toiminnan pohjalta ja määritelty osaamisen tavoitteina jo pitkään, joten suunta on jo oikea. Nyt osaaminen halutaan vain nostaa vielä vahvemmin ja yhtenäisemmin koulutuksen keskiöön. Tämä edellyttää muuttumista. Jos rakenteet pysyvät samana, ei uusia tavoitteita ehkä saavuteta. Uudenlaisille ratkaisuille, ajatuksille ja ideoille on nyt tilaa.

– Paikkansa voisi olla esimerkiksi alakohtaisilla opettajatiimeillä, joissa pohtia syvemmin osaamistavoitteita ja purkaa ne käytäntöön osaamisen hankkimisen järjestelyiksi, toteaa Torvinen.

– Vähän vastaavastihan toimitaan myös meillä AOKKissa, sillä HOPS on kaikkea opiskelua ohjaava opiskelijan ja opettajankouluttajan aktiivinen työväline. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa etusijalla on opiskelijan etu. Siinä rinnalla eri ryhmämme tekevät myös heille sopivat suunnitelmansa opintojen toteutuksesta. Silti kaikki opiskelijat käyvät läpi samat perusasiat ja saavat saman osaamisen.

Oppilaitosjohdolta, opettajilta sekä opiskelijoilta vaaditaan uutta ajattelua ja sen viemistä myös käytäntöön. Johtamisprosessien pitää tarjota luottamusta ja oppilaitosten henkilöstön sitoutua kehittämistyöhön. Yhteistyössä täytyy muistaa pitää erityisesti opiskelijat mukana. Yhtä lailla työn pitää ulottua myös työelämän suuntaan.

– Yhteistyö taitaa olla tässä kaikessa se tärkein asia. Oppijan nostaminen keskiöön oppilaitoksen toiminnassa vaatii myös opettajayhteisön keskinäisiltä suhteilta paljon, korostaa Niskanen.

Kenelläkään tuskin on antaa kaikki oppilaitokset kattavaa selkeää ohjeistusta tulevan varalle, mutta muutoksen välttämättömyys lienee selvää. Otsikon kysymykseen vastaus kuuluukin: yhteistyöllä. Osaamisperusteisuus tehdään todeksi vain yhdessä.

Jokaisella on valta vaikuttaa vähintään omaan suhtautumiseensa. Tästä selvitään. Muutosvaiheesta syntyy jotain uutta ja uljaampaa. Mitäs jos juuri sinä muiden alasi opettajien kanssa olisittekin asenteellanne edelläkävijöitä tässä hommassa?

Teksti: Sonja Rahkonen
Kuva: istockphoto.com

Idea
jos toinenkin

Osaamisperusteisuus-teemapäivämme sekä TUTKEsta toimintaan koulutuksemme antavat tukea ja näkökulmia uudistamistyöhön. Tutustu tarjontaan ja anna asiantuntijoidemme olla avuksi!

Lue lisää!

Jaa

Takaisin