Palosuojelurahaston rahoittamassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ExoPELA-projektissa laadittu uusi opas nimeltä Eksoskeletonit pelastusalalla: Ulkoisten tukirankojen hyödyntäminen pelastustoimessa, ensihoidossa ja tukipalveluissa tarjoaa ensimmäisen Suomessa julkaistun kokonaisnäkemyksen siitä, miten ulkoiset tukirangat voivat auttaa vastaamaan pelastusalan fyysisiin haasteisiin.
Pelastajien työ on fyysisesti erittäin kuormittavaa, mikä heijastuu erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULE) lisääntymisenä. Kuormitus näkyy työkyvyn heikkenemisenä sekä pitkittyneinä sairauspoissaoloina. Yli puolet pelastajien työperäisistä TULE-vammoista kohdistuu alaselkään, mikä kertoo työn raskaiden, toistuvien nostojen ja haastavien työasentojen vaikutuksista. Lisäksi noin 19 prosenttia pelastushenkilöstöstä tulee siirtymään eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja TULE-ongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tämä korostaa ennaltaehkäisevän työn ja fyysisen toimintakyvyn tukemisen merkitystä alan henkilöstön työuran pidentämisessä.
“Pelastajien eläkeikä on nousussa ja osaajapula alalla syvenee vuosi vuodelta. Julkaisemamme opas tuo esiin, miten eksoskeletonit voivat keventää fyysistä kuormitusta, tukea työkykyä ja mahdollistaa pelastusalan henkilöstön pidemmät työurat. Oppaan tavoitteena on tukea pelastuslaitoksia, ensihoitoa ja tukipalveluita ottamaan käyttöön uutta teknologiaa turvallisesti, perustellusti ja vaiheittain, jotta henkilöstön työkyky voidaan turvata myös tulevaisuudessa,” ExoPELA-projektin projektipäällikkö Toni Pekkola Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo.
Kuka hyötyy oppaasta – ja miten?
ExoPELA-projektin toteuttamissa tutkimuksissa havaittiin, miten laitteet voivat vähentää nostoissa, kannattelussa ja yläraajatyössä mitattua lihasaktiivisuutta.
“Pelastajille ja ensihoitajille tehdyissä mittauksissa päästiin järjestelmällisesti 10–20 % kevennyksiin, joissakin tehtävissä jopa tätäkin suurempiin lukuihin. Esimerkiksi työkalukeventimellä päästiin jopa 70 % kevennykseen. Tämä tukee palautumista ja pienentää loukkaantumisriskiä merkittävästi. Myös varustehuolto, logistiikka ja korjaamotoiminta sisältävät paljon toistuvia nostoja ja hankalia työasentoja. Kevyet passiiviset eksoskeletonit voivat vähentää kuormitusta ilman, että ne häiritsevät liikkumista,” Pekkola kertoo.
“Pelastusalan organisaatioiden johdolle opas tarjoaa arvokasta tietoa eksoskeletonien mahdollisuuksista. Oppaaseen on koottu pelastusalaa koskevat selkeät käyttötilanteet, joissa laitteista on hyötyä. Opas myös ohjeistaa niiden turvallisessa käyttöönotossa ja tarjoaa arvioita niistä koituvista kustannuksista. Jo yhdenkin sairauspoissaolopäivän säästyminen per käyttäjä voi tehdä investoinnista kannattavan,” Pekkola täydentää.
Oppaan ja julkaisun ovat tuottaneet Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk), Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sekä Palosuojelurahasto. Kirjoittajina toimivat Jamkin ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen asiantuntijat biomekaniikan, ergonomian, käytettävyyden, teknologian, tutkimuksen ja työkyvyn tuen aloilta.
Linkit oppaan digitaalisiin versioihin:
Opas eksoskeletonien hyödyntämiseen pelastustoimessa, ensihoidossa ja tukipalveluissa
