uutinen 19.9.2025

Nettonollateollisuusakatemia tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia ja haasteita

kuva koristeellinen

Euroopan komissio ehdotti keväällä 2023 nettonollateollisuutta edistävää säädöstä (Net Zero Industry Act), jonka tarkoituksena on lisätä Euroopan puhtaiden teknologioiden valmistusta sekä Euroopan siirtymistä puhtaampaan energiaan.

Nettonolla tarkoittaa terminä ilmastoneutraalia toimintaa. Siinä missä hiilineutraalius viittaa yleensä hiilidioksidipäästöihin, nettonolla-termi koskettaa kaikkia kasvihuonepäästöjä. Voidaankin sanoa, että nettonolla on terminä kunnianhimoisempi kuin hiilineutraalius. EU:n nettonollasäädöksen taustalla vaikuttaa muun muassa EU:n toive olla kilpailukykyisempi ja resilientimpi globaaleilla energiamarkkinoilla sekä viime vuosina realisoituneet turvallisuusuhat. Käytännön tasolla säädöksellä mahdollistetaan yksinkertaisempia lupamenettelyjä ja investointeja nettonollateknologioihin sekä muun muassa Euroopan omien osaajien kouluttamista, nettonollateollisuusakatemiatoiminnan kautta. (EU Komissio 2023).

Jyväskylän ammattikorkeakoulu selvitti esiselvitysprojektissaan, Net Zero Industry Academy -projektissa, Suomen edellytyksiä saada nettonollateollisuusakatemia-status. Projekti käynnistyi alkuvuodesta 2024, ennakkotiedolla että nettonollateollisuusakatemiatoiminta käynnistyy EU:n tasolla pikaisella aikataululla ja merkittävillä rahallisilla panostuksilla. 

Projektin tavoitteena oli kerätä tietoa akatemiatoiminnasta, sitouttaa yhteistyökumppaneita koulutustoiminnan suunnitteluun, luoda koulutusmalli sekä hakea jatkorahoitusta akatemiatoiminnan edelleen valmisteluun ja koulutustoiminnan aloittamiseen. Projekti onnistuikin keräämään arvokasta tietoa olemassa olevista nettonollateollisuusakatemioista sekä Komissiolta tulevista toimintaohjeista. Akatemiatoiminnan konkreettista aloitusta ei kuitenkaan saatu projektin aikana edistymään kansallisella tasolla. Akatemiatoiminnan oletetaan silti tarjoavan edelleen isoja mahdollisuuksia Suomelle, kunhan nettonollateemat ja pohjoismaiset tärkeimmät teknologiaosaamistarpeet profiloituvat. Ensimmäiset junat akatemioiden aihealueiden jaossa vaikuttavat kuitenkin jo menneen.

Euroopassa perustettu useita nettonollateollisuusakatemioita

Projektin yhteenvetoraportin mukaan Euroopasta löytyy jo toiminnassa olevia nettonollateollisuusakatemioita muun muassa akustojen valmistukseen, aurinkoenergiaan sekä kriittisiin raakamateriaaleihin liittyen. Kyseiset akatemiat ovat perustettu vuosina 2022–2024, ja niiden akatemiastatuksien taustalla vaikuttavat EU:n viralliset, akatemioiden teemoihin liittyvät, teolliset yhteenliittymät. 

Nettonollateollisuusakatemioita perustetaan EU:n alueelle Komission tekemän tarvearvioinnin perusteella, ja valitut akatemiat saavat toimintaansa 5–10 miljoonan euron siemenrahan. Onkin selvää, että akatemiastatuksen saaminen vaatii vahvat Euroopan laajuiset hartiat (kuten teollisen yhteenliittymän), EU:n tunnistamaan alaan ja teemaan liittyen. Yksittäisen toimijan tai jäsenmaan aktiivisuus ei välttämättä riitä, vaan tarve ja validaatio tietyn nettonollateknologian tai -teeman kouluttamiselle tulee löytyä EU-tasolta. Mikäli Suomi pystyisi tunnistamaan ja nimeämään omat vahvuutensa EU:n listaamissa nettonollateknologioissa ja niihin liittyvissä osaamistarpeissa, voisi Suomelle avautua täysin uudenlaisia, kansainvälisiä osaamisen vientiin ja TKI-toimintaan liittyviä mahdollisuuksia. Liiketoimintaan kytkeytyviä mahdollisuuksia voisivat olla esimerkiksi uudet koulutusvientimarkkinat sekä TKI-infrojen ja -ympäristöjen kansainväliset hyödyntämismahdollisuudet.

Komission antamien tietojen mukaan nettonollateollisuusakatemiat toimivat teemakohtaisesti mutta kansainvälisesti. Toisin sanoen, yhtä nettonolla-teemaa kouluttava akatemia toimii koko EU:n tasolla, alueellisten kouluttajapartnereiden sekä verkkokoulutustyökalujen avustuksella. Akatemioita ei siis välttämättä perusteta jokaiseen jäsenmaahan, vaan asiaa katsotaan EU-tasoisesti. Mikäli Suomi haluaa kyseiseen akatemiatoimintaan mukaan, olisi tärkeää luoda yhteinen kansallinen tahtotila tavoiteltavasta akatemiateemasta sekä jalkautua aktiivisesti kyseisiin EU-tason verkostoihin ja teollisiin yhteenliittymiin.

Suomen kärkiprofiiliksi uusiutuva energia?

Net Zero Industry -projektin työryhmän ja ohjausryhmän näkemykset Suomen vahvuuksista nettonolla-tematiikkaan liittyen löytyivät uusiutuvan energian saralta. Suomessa on vankkaa ja kansainvälisesti tunnustettua osaamista biojalostuksesta ja siihen kytkeytyvästä energian tuotannosta ja käytöstä. Vaikka teema onkin perinteisempi ja ei ehkä EU-tasolla kaikista suosituin, monet EU:n listaamat nettonollateknologiat voisivat olla liitännäisiä teemaan (esimerkiksi vetytalous sekä hiilidioksidin talteenottoon liittyvät ratkaisut). Suomesta löytyy teemassa vahvaa osaamispohjaa sekä tutkimus- ja koulutusinfrastruktuuria, joita voitaisiin hyödyntää EU:n laajuisessa kouluttamisessa. 

Nettonollateollisuusakatemiatoiminnan toimintaehdot eivät ole kaikilta osin läpihuutojuttu. Ensinnäkin Komissio on antanut akatemioille kunnianhimoisen opiskelijamäärätavoitteen. Akatemioiden tulee kouluttaa 100 000 opiskelijaa kolmen vuoden sisällä niiden perustamisesta. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii laajaa kansainvälistä kouluttajaverkostoa sekä isoja koulutusasiakkaita, kuten esimerkiksi teollisuuden toimijoita ja niiden henkilökuntaa. Lisäksi haastetta tuo akatemioiden jatkorahoitus. Komissio on sanonut, että kyseisten akatemioiden on seisottava taloudellisesti omilla jaloillaan siemenrahan myöntämisen ja käytön jälkeen. Tämän oletetaan Suomessa aiheuttavan haasteita, samalla kun jatkuvan oppimisen tuet pienentyvät. Akatemiatoiminta voi siis vaatia jatkossa yksityistä rahaa, mikä voi myös osaltaan olla haastavaa. 

Net Zero Industry Academy -projekti toteaa loppuraportissaan, että nettonollateollisuusakatemiatoiminta voisi tarjota Suomelle hienoja kansainvälisen profiloitumisen ja osaamisen jakamisen paikkoja, mutta akatemiatoiminnan pitkäikäisyys sekä kunnianhimoiset opiskelijatavoitteet tuntuvat haastavilta, erityisesti tavoiteaikatauluun nähden (opiskelijamäärän tavoiteaikatauluna on vuosi 2030). Jotta Suomi pääsisi kyseiseen akatemiatoimintaan käsiksi, vaatisi se yhteistä tahtotilaa akatemiateemasta sekä tiivistä EU-tason kanssakäymistä teemaan liittyvissä verkostoissa ja yhteenliittymissä. 

Projektin yhteenvetoraportti: Raportti: Koonti nettonollateollisuusakatemioista ja analyysi Suomen lähtökohdista | Jamk

Euroopan Komissio, 2023, Nettonollateollisuussäädös, https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal/green-deal-industrial-plan/net-zero-industry-act_fi 

Lisätietoa

Hannariina Honkanen

Yliopettaja, Principal Lecturer
Biotalousinstituutti, Institute of Bioeconomy
Teknologia, School of Technology
+358504325820

Riikka Kumpulainen

Vanhempi asiantuntija, Senior Advisor
Biotalousinstituutti, Institute of Bioeconomy
Teknologia, School of Technology
+358505759454