uutinen 27.2.2026

Droonit alihyödynnetty teknologia maataloudessa – MADE-hanke pyrkii vauhdittamaan alan digitalisaatiota

Teksti
Jenni Mattinen

Tammikuussa 2026 käynnistynyt Maatalouden digitaalisten ekosysteemien innovatiiviset palveluratkaisut (MADE) -hankkeen keskiössä ovat DaaS (Data as a service) -pohjaiset sovellukset sekä uudenlaiset droonien ja ilmalaivojen ympärille rakentuvat palvelukonseptit. Maailmalla laajassa käytössä oleva drooniteknologian käyttö on Suomessa vielä vähäistä.

Tulevaisuuden maatalouteen liittyvät keskeisesti autonominen teknologia, datapohjainen päätöksenteko sekä innovatiiviset liiketoimintamallit. Uusia ratkaisuja lanseerataan markkinoille jatkuvasti, ja parhaimmillaan niiden omaksuminen parantaa niin kestävyyttä, tehokkuutta kuin kilpailukykyä. Kehitystä hidastavat kuitenkin muun muassa taloudelliset realiteetit sekä datan hyödyntämiseen liittyvä osaamisvaje.   

Tammikuussa 2026 käynnistynyt Maatalouden digitaalisten ekosysteemien innovatiiviset palveluratkaisut (MADE) -hanke pyrkii edistämään digitalisaatiota sekä vahvistamaan maatalouden data- ja automaatio-osaamista. Uusien toimintapojen ja teknologioiden omaksuminen maataloudessa edesauttaa myös ympäröivän teollisuuden, logistiikan ja energiasektorin kehitystä. 

Drooniteknologia täsmäviljelyn apuna ja toiminnan tehostajana

Hankkeen keskiössä ovat DaaS (Data as a service) -pohjaiset sovellukset sekä uudenlaiset droonien ja ilmalaivojen ympärille rakentuvat palvelukonseptit. Droonien keräämää data voidaan hyödyntää esimerkiksi täsmäviljelyn suunnittelussa, lannoittamisessa sekä kasvinsuojelutoimien optimoinnissa. 

“Maailmalla on runsaasti esimerkkejä droonien käytöstä esimerkiksi Kiinasta ja Yhdysvalloista, jossa drooneja käytetään laajasti niin paikkakohtaiseen lannoitukseen, kasvinsuojeluruiskutukseen kuin kylvöön. Droonien koko potentiaalia maataloudessa ei olla kuitenkaan vielä otettu Suomessa käyttöön. Tämä johtuu osaltaan lainsäädännöstä, joka vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä drooneilla voidaan tehdä.  Droonien käyttö vaatii myös työvoimaa, sillä käytännössä kasvustokuvaus tai levitystoimenpide sitoo vähintään yhden ihmisen kiinni työhön. Tätä voisi merkittävästi tehostaa automaatiolla, joka pienentäisi kustannuksia ja näin parantaisi droonien hyödyntämisen kannattavuutta. Tulevaisuudessa tullaan myös näkemään enenevissä määrin drooniurakoitsijoita, joilta kasvustokuvauksen tai lannoituksen voi ostaa avaimet käteen -palveluna”, kiteyttää projektipäällikkönä toimiva Jamkin asiantuntija Aleksi Kärnä.  

Palvelukonseptien lisäksi hankkeessa tunnistetaan ja laaditaan käytäntöjä maatalousdatan tuottamiselle ja hyödyntämiselle, sekä tutkitaan telakkadroonien ja ilmalaivojen hyödyntämistä maatalouden arvoketjussa. Lisäksi se edistää dataekosysteemin kokonaisvaltaista ymmärrystä, ja tukee siirtymää kohti dataohjattua, automatisoitua maataloustuotantoa. 

MADE-hanke on EU:n osarahoittama ja käynnissä 1.1.2026-31.3.2028. Pääkoordinoija toimii Jamk, ja mukana ovat myös Maanmittauslaitos FGI, Luke ja HAMK. Hanketta rahoittavat myös yritysyhteistyökumppanit Kelluu Oy, Rumble Tools Oy, Knobbi Oy ja LähiTapiola Palvelut Oy.