Kuva: Nettonollateollisuusakatemioiden toiminnan perusperiaate kuvattuna. (Gerber 2025)
EU-komissaari Daniel Gerber (2025) kertoi myös webinaarialustuksessaan heinäkuussa 2025, ettei nettonollateollisuusakatemioita tulla perustamaan jokaiseen jäsenmaahan, mutta akatemioiden tarjoamat koulutusmateriaalit ja opinto-ohjelmat ovat käytettävissä kaikissa jäsenmaissa.
Gerberin (2025) esityksen mukaan akatemiat rakentavat opintosisältöjä ja -ohjelmia vapaaehtoiseen käyttöön, ja niitä voivat hyödyntää jäsenmaat sekä jäsenmaiden alueilla sijaitsevat koulutuksentarjoajat. Akatemioiden toinen tärkeä rooli on tarjota osaamistodistuksia, mikä mahdollistaa osaamisten läpinäkyvyyden, kansainvälisen siirrettävyyden sekä oppijoiden kansainvälisen liikkuvuuden. Akatemioiden opintosisällöt liittyvät sekä säänneltyihin että ei-säänneltyihin ammatteihin ja toimintoihin.
Akatemioiden opintosisältöjen työelämävastaavuutta ja teknologiavastaavuutta tulee valvoa jäsenmaan toimesta. Euroopan komissio ohjeistaakin jäsenmaita arvioimaan sisältöjen laatua yhdeksän kuukauden sisällä aineistojen valmistumisesta. Sisältöjen tulisi vastata jäsenmaan nettonollateknologia kehitystarpeeseen. Nettonollateollisuusakatemioiden työtä valvovat ”Net Zero Industry Platformit”, jotka koostuvat jäsenmaista ja Komissiosta. Puheenjohtajana toimii Komission edustaja, ja jokainen jäsenmaa saa nimittää ryhmään oman korkea-arvoisen edustajansa. Lisäksi ryhmä saa kutsua mukaan muita asiantuntijatahoja ja päättäjiä. Ryhmän tehtäviin kuuluu valitun nettonollateknologiateeman osaamiskysynnän ja -tarjonnan seuranta, akatemian toiminnan seuranta ja avustaminen sekä mm. Euroopan tasoisten ammattiprofiilien luominen. (Gerber 2025.)
Projektin työryhmä analysoi akatemiatoiminnan reunaehtoja kaikilta osin järkeviksi - erityisesti sen osalta, ettei Komission haluna ole perustaa uusia akatemioita, vaan että akatemioissa hyödynnetään olemassa olevia oppilaitoksia, sekä sen osalta, että jäsenmaat tekevät kansainvälistä yhteistyötä kouluttamisen ja koulutussisältöjen kanssa. Suurta haastetta työryhmän mielestä tuo akatemiatoiminnan opiskelijamäärät, jotka tuntuvat kansallisiin koulutusmääriin nähden suurilta. Suomen kokoisella markkinalla 100 000 oppijan kouluttaminen vie aikaa enemmän kuin kolme vuotta, ja siihen tarvitaan ehdottomasti kumppaneita ja kouluttajia muista jäsenmaista. Lisäksi työryhmää mietityttää mahdollisen akatemian rahoituspohja. Rahoituspuolta on analysoitu lisää raportissa edempänä.
Akatemioiden toimintamalli voidaan itsessään nähdä loogiseksi ja helposti ymmärrettäväksi. Suurimman haasteen tuo akatemiastatuksen saaminen Komissiolta. Olemassa olevia akatemioita on käyty läpi jäljempänä tässä raportissa. Projektissa on huomattu, että akatemiastatuksen saaminen näyttää perustuvan olemassa oleviin, vankkoihin EU-tason verkostoihin ja tunnistettuun yhteiseen tarpeeseen.
Suomen nettonollateollisuusakatemian mahdollinen teema
Net Zero Industry Academy -projekti haastatteli projektin alussa 15 toimijaa nettonollateollisuusakatemiateemasta. Haastatteluiden tavoitteena oli kartoittaa energiakentän toimijoiden tietämystä ja kiinnostusta akatemiatoiminnalle, selkeitä osaamistarpeita sekä toimijoiden ajatuksia Suomen nettonollateollisuusakatemian parhaimmista teemavaihtoehdoista. Haastateltavia tahoja olivat: Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE), Benet Solution Oy, Suomen biokierto ja biokaasu ry, Suomen tuulivoimayhdistys, Bioenergia ry, West Finland Europe Office, Saarijärven kaupunki, Kaustisen seutukunta, VTT, Suomen vetyklusteri, Energiateollisuus ry, Sitowise Oy, Fin DHC, Tukes ja Kemianteollisuus ry. Haastateltavat toimijat olivat energia-alan eri etujärjestöjä sekä muita toimialaa tuntevia ja/tai kehittäviä organisaatioita. Haastatteluita ei kohdennettu syvälle yrityskenttään, sillä akatemian fokuksen puute ja epämääräisyys oletettiin olevan vielä vaikeasti hahmotettava yritystasolla. Lisäksi haastatteluiden aikana selvisi, että EU:n nettonollateknologia-tarvekartoitus tehdään EU:n toimesta eikä yksittäisten akatemioiden (Euroopan Komissio 2025 c).
Koska haastateltavissa oli paljon etujärjestöjä, oli niillä Suomen akatemiatoiminnan fokuksen määrittämisen kannalta intressinä oman toimialansa painotus. Esimerkiksi tuulivoimapuolen toimijat kannattivat tärkeimpänä tuulivoimafokusta ja vetytoimijat vetyfokusta. Kokonaisuudessaan osaamisvajetta nähtiin hyvin laajasti puhtaassa energiassa, ja vain hyvin harva osa-alue Komission listaamista nettonollateknologia-aihepiireistä jäi pois oleellisimpina mainittujen joukosta. Näistä ei kaikkein tärkeimmistä teknologioista ääniä saivat esimerkiksi vesivoima ja hiilidioksidin varastointi. Haastattelun tuloksissa korostui, että tarvitaan joka tapauksessa monia teknologioita yhdessä. Usea haastateltu toimija näki bioenergian edelleen Suomen kansainväliseksi vahvuudeksi. Haastateltavat eivät olleet kuulleet paljoakaan akatemiatoiminnasta, ja siihen liittyvää lisätietoa tuli vähän; ainoastaan West Finland Europe Officella oli hallussaan täydentävää tietoa.
Akatemioiden koulutusteemat määritellään akatemioille Euroopan Komission toimesta, perustuen heidän osaamistarvekartoitukseensa (EU Komissio 2025 c). Projektityöryhmä näki, että Suomella on laajasti paljon hyvää puhtaan energian osaamista, mutta kansainvälisessä akatemiakilpailussa Suomesta löytyy erityisosaamista erityisesti bioenergiasta. Suomella on vahvat teollisuus- ja tutkimusperinteet varsinkin metsäenergiaan liittyen, ja edelleen biojalostusketjujen kehittymistarpeita, verrattuna esimerkiksi meillä vasta kehittyvään vetytalouteen tai tuulivoimaan. Toisaalta monet teemat liittyvät kiinteästi toisiinsa ja niitä on vaikea eritellä eri akatemioihin (esim. vihreä vety ja bioenergia).
Työryhmä piti Komission ohjeistusta verkostomaisesta koulutusyhteistyöstä positiivisena, sillä esimerkiksi Suomesta ja jäsenmaista löytyy useita päteviä kouluttajia eri näkökulmista ja eri koulutustasoilta. Koulutusverkostoa koottaessa on hyvä miettiä ovatko kouluttajat yksilöitä vai kouluttajaorganisaatioita. Koulutusverkostossa voisi esimerkiksi hyödyntää toisen asteen oppilaitoksia, korkeakouluja sekä etujärjestöjä ja julkisia toimijoita. Projektin toteuttamissa haastatteluissa nousi esimerkiksi esiin uusien teknologioiden mukanaan tuomat turvallisuusriskit, mihin liittyvän kouluttamisen lisäämisestä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) olisi kiinnostunut. Tätä taustoittavat voimakkaasti muun muassa uudet kiertotalouden prosessit, mitkä tuovat mukanaan uudenlaisia riskejä ja osaamistarpeita.
Koulutusmuotona akatemialle toimisi työryhmän mukaan parhaiten verkkokoulutus, sillä se mahdollistaa aikaan ja paikkaan sitomattoman koulutuksen. Verkkokoulutus sopii myös parhaiten työelämäkohderyhmälle ja mahdollistaa tarkan laadunvalvonnan. Koulutuskielenä pitää ilmeisesti olla englanti, mutta sisältöjen tarjoaminen myös paikallisella kielellä voisi edesauttaa suurien opiskelijamäärien saavuttamista.
Akatemioiden rahoitus
Akatemioiden toiminnallisuudessa relevanttia on rahoitus. Mauri Pekkarisen avustaja Arttu Karila selvitti Komissiolta keväällä 2024 tietoa akatemioiden rahoituksesta ja sai selville, että Komissio on rahoittanut akatemioita omista varoistaan, eikä rahoitusta ole tullut kansallisten kanavien kautta. Karilan esittämien tietojen mukaan akatemioilta ei ole myöskään vaadittu kansallista vastinrahaa perustamisvaiheessa. Karilan saaman Komission viestin mukaan akatemioiden siemenrahalle ei ole vakisummaa. Jo perustetut akku- ja aurinkoakatemiat ovat saaneet siemenrahaa 9–10 M€/akatemia.
Vielä 2024 vuoden aikana arvioitiin nettonollateollisuusakatemioiden saavan rahoitusta STEP-asetuksen (Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline) myötä. Käytännössä rahoitus olisi siis tullut kansallisten ja alueellisten kehitysinstrumenttien kuten EAKR, JTF ja ESR-rahoituksien kautta. Raportin kirjoittamisajankohtana ei enää löytynyt vastaavaa tietoa. EU:n kehittämisrahoituskenttä on muuttunut paljon vuoden sisällä, ja kehittämisrahoituksia suunnataan yhä enemmän esim. puolustusteknologiaan.
Komission omana toiveena on, että akatemiat toimivat taloudellisesti omilla jaloillaan siemenrahan käyttämisen jälkeen, mikä herättää projektin työryhmässä useita kysymyksiä. Myös ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene nosti esiin nettonollateollisuusakatemioiden rahoituspohjan 29.05.2023 lausunnossaan eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Arene korosti, että akatemioiden kehittäminen edellyttää pitkäjänteisen ja riittävän rahoituksen ja rahoitusmallin kehittämistä. Lisäksi Arene näki kirjelmässään ammattikorkeakoulujen roolin tärkeäksi ja korosti akatemiatarjonnan panostusta soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan, missä ammattikorkeakoulut ovat vahvoja. (Arene 2023.)
Rahoituspohjassa mietityttää kansallisesti erityisesti akatemiatoiminnan jatkuvuus, erityisesti nykyisen hallituksen jatkuvan oppimisen leikkauksien myötä. Millä rahoituksella akatemia pystyy toimimaan siemenrahan jälkeen, jos kansallista rahaa ei ole tarjolla? Riittääkö työnantajien ja jatkuvan oppimisen kohderyhmien kouluttautumismaksut? Täytyykö yksityisen sektorin olla rahoittamisessa mukana ja miten?
Lisäksi on hyvä miettiä mahdollisten kansallisten rahoituksien ehdot ja vaikutukset opiskelijahankintaan (esim. OKM-rahoituksen vaatimukset opiskelijan maassa oloon). Olemassa olevien akatemioiden sisällöt näyttävät olevan pitkälti itsenäisesti opiskeltavia verkkosisältöjä ja koulutukset laajasti tarjolla ympäri Eurooppaa. Onko kansallista rahoitusta edes mahdollista suunnata koulutustoimintaan, joka kohdentuu kansainvälisesti?
Akatemioiden rahoituspohjasta löytyy myös kansainvälistä projektirahaa (esimerkiksi vetyakatemiasta). Projektirahoitus on oiva tapa rakentaa ja pilotoida sisältöjä, mutta se ei auta akatemian perustoiminnan pyörittämiseen, jota tarvitaan siemenrahavaiheen jälkeen. Rahoituksen jatkuvuus on yksi akatemiatoiminnan isoimmista haasteista.
Olemassa olevia akatemioita
West Finland Europe Officen projektille antamien tietojen mukaan (09.05.2025) EU:n alueelle on perustettu tai ollaan perustamassa seuraavia nettonollateollisuusakatemioita:
- European Battery Academy
- Solar Academy
- Hydrogen Academy
- Raw Materials Academy
- Wind Academy
Projektitiimin tulkinnan mukaan suurimmalla osalla jo perustetuista tai perusteilla olevista akatemioista on taustalla EU-tasoinen yhteenliittymä, joka tuo akatemialle vahvemmat hartiat akatemian perustamiseen sekä kouluttaja- ja opiskelijahankintaan. Lisäksi taustalla vaikuttavilla yhteenliittymillä saattaa olla vaikutusta siemenrahan saamisen ja toiminnan käynnistämisen nopeuteen.
EU:n teollisten yhteenliittymien listalta löytyy:
- Alliance for Zero-Emission Aviation
- European Industrial Alliance on SMRs
- European Raw Materials Alliance
- European Clean Hydrogen Alliance
- Circular Plastics Alliance
- European Alliance for Industrial Data, Edge and Cloud
- Industrial Alliance on Processors and Semiconductor Technologies
- Renewable and Low-Carbon Fuels Value Chain Industrial Alliance
- Critical Medicines Alliance.
(EU: n Komissio 2025.)
Teollisista yhteenliittymistä löytyy myös jo suomalaisia toimijoita. Esim. European Raw Material Alliancesta (ERMA) löytyy mm. suomalaisia kaivannaisalan yrityksiä (esim. Metso Outotech), oppilaitoksia (LUT, Aalto, Oulun ja Lapin yliopistot), tutkimuslaitoksia (mm. GTK) sekä julkisia toimijoita kuten TEM (ERMA 2025.). Vety-yhteenliittymästä (European Clean Hydrogen Alliancesta) löytyi hieman vähemmän suomalaisia toimijoita. Joukosta löytyi kuitenkin mm. ST1 Nordic oy, Wasa group oy, Yara, Oulun yliopisto sekä VTT (Hydrogen Portal 2025). Projektityöryhmän mielestä olisikin tärkeää päästä Keski-Suomen tavoittelemassa nettonolla-teemassa sitä tukeviin eurooppalaisiin verkostoihin ja teollisiin yhteenliittymiin.
Bioenergiaan liittyen ei löytynyt selkeästi NZIAan kytkeytyvää omaa teollista yhteenliittymää. Huomioidaan kuitenkin ETIP Bioenergy, mikä on yksi useista European Technology and Innovation Platformeista (ETIP), jotka ovat antaneet yhteisiä suosituksia EU:n jäsenvaltioiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien (NECP) uudistamiseen. Suosituksissa korostetaan muun muassa koulutetun työvoiman kehittämistä puhtaan energian sektoreille. ETIP Bioenergy toimii kuitenkin nettonollateollisuusasetuksen tavoitteiden mukaisesti ja on mukana laajemmassa EU:n strategisessa energiakehyksessä, joka tukee nettonollatavoitteita. (ETIP Bioenergy 2023)
Solar Academy
Aurinkovoima-akatemian taustalla vaikuttaa EU:n aurinkovoimayhteenliittymä, joka on perustettu vuonna 2022. (Euroopan Komissio 2025a.) Itse akatemian koordinoijaksi on valittu sama toimija kuin akkuakatemiaan eli EIT InnoEnergy Skills Institute kesäkuussa 2024. Akatemian tavoitteena on kehittää räätälöityjä koulutuspalveluita ja kouluttaa 65 000 työntekijää kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana ympäri Eurooppaa. Koulutuksen sisällöt koskevat laajasti koko aurinkoenergian arvoketjua. Akatemian tavoitteena on tuottaa yli 40 kurssia aiheeseen liittyen ja sitä kautta myöntää sertifiointeja arvoketjun eri osiin liittyen. Akatemia tulee hyödyntämään työssään noin 80 alueellisesta kouluttajasta muodostuvaa verkostoa. Lisäksi akatemia aikoo hyödyntää koulutuksissaan työelämäkumppaneita. (EIT 2024a.)
Taustalla vaikuttaa EU:n tavoite asentaa 600 GW edestä aurinkokeräimiä vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii Komission tekemän arvioinnin mukaan yli 400 000 lisäkäsiparia. Lisäksi 30 GW:n lisätuotanto EU:n alueella tulee vaatimaan 50 000 uutta käsiparia keräimien tuotantoon. Tällä hetkellä osaajavajausta on tunnistettu (Komission selvityksen mukaan) prosessi-insinööreissä, teknologiassa sekä aurinkokeräimien eri osia valmistavassa työvoimassa. (EIT 2024a.)
Raw Materials Academy
Raw Materials Academy (RMA) julkaistiin EU:n Raw Materials -viikolla joulukuussa 2024. Akatemian koordinoijaksi valittiin akkuakatemiasta ja aurinkoakatemiasta tuttu European Institute of Innovation and Technology. Raakamateriaaliakatemia on Euroopan toinen nettonollateollisuusakatemia, kun aurinkoakatemia on ensimmäinen. Raakamateriaaliakatemia sai käynnistykseen rahaa 10 miljoonaa euroa EU:n Single Market -ohjelmasta sekä Horizon Eurooppa -ohjelmasta. (EIT 2024b.)
Akatemian tavoitteena on kehittää raakamateriaaliosaamista eri arvoketjun osiin, muun muassa raaka-aineiden etsintään, louhintaan, prosessointiin ja kierrätykseen liittyen. Akatemia tavoittelee 100 000 oppijan kouluttamista, ja pitkän aikavälin tähtäimenä on lisätä EU:n omaa kapasiteettia raakamateriaalien tuotannossa, innovoinnissa ja kierrättämisessä. Taustalla vaikuttaa EU:n tahto olla omavarainen kriittisissä raaka-aineissa ja vähentää riippuvuuksia EU:n ulkopuolisiin maihin. (EIT 2024b.)
European Battery Academy
EU:n Horizon-ohjelman väliarvioinnissa sivuttiin myös nettonollateollisuusakatemioita sisältäen lisätietoa käynnissä olevista akatemioista. European Battery Academyn (EBA) on perustanut EIT InnoEnergy ja sen tavoitteena on varmistaa, että EU:sta löytyy tarpeeksi osaajia akkuteollisuuteen. Raportin mukaan EBA on jo saavuttanut 100 000 oppijan tavoitteensa 2024 vuoden aikana eli vuoden etuajassa. (Euroopan Komissio 2025 c)
European Battery Academyn toiminta on käynnistynyt jo vuonna 2022 EU:n akkualan yhteenliittymän kuudennessa korkean tason kokouksessa. Tilaisuudessa akatemian vetäjä, EIT InnoEnergyn toimitusjohtaja, vastaanotti 10 M€ siemenrahan akatemialle. Siemenraha tuli EU-React-rahastosta. Akkualan yhteenliittymän toiminta on alkanut jo vuonna 2017. (EIT 2022.)
Akkuakatemia on tähän mennessä kouluttanut verkkosivujensa mukaan yli 100 000 suoraa oppijaa ja yli 700 000 epäsuoraa oppijaa. Lisäksi he ovat kouluttaneet 110 kouluttajaa sekä 4000 paikallista koulutuksentarjoajaa. Teollisuuden yhteistyökumppaneita löytyy yli 10 000. Akatemian tarjonnasta löytyy koulutuksia sähköajoneuvomekaanisille taidoille, akkuturvallisuuteen ja -sääntelyyn liittyen. Verkkosivujen mukaan koulutuskokonaisuuksia on neljä. (InnoEnergy 2025.)
Projektitiimin arvion mukaan tulosindikaattorit ovat vaikuttavia, mutta haastavia yksittäiselle suomalaiselle kouluttajalle. Suurien oppijamassojen tavoittaminen vaatii tuekseen laajoja kansainvälisiä verkostoja valitusta osaamis- ja koulutusalasta. Siksi onkin järkevää, että olemassa olevien akatemioiden taustalla vaikuttavat EU:n teolliset yhteenliittymät. Akkuakatemian kohdalla koulutettavia on löytynyt varmasti esimerkiksi suurien eurooppalaisten autovalmistajien työntekijöistä. Lisäksi on huomioitava, että InnoEnergy ei tarjoa koulutuksia vain omatoimisesti, vaan heidän verkostostaan löytyy 4000 paikallista kouluttajaa. Tämän kokoisen kouluttajaverkoston rakentaminen ja kouluttaminen vie aikaa vuoden, jos toisenkin.
Hydrogen Academy
West Finland Europe Officen (2025) mukaan tuuli- ja vetyakatemioiden aikatauluna on valmistella koulutusmateriaaleja vuoden 2025 aikana ja aloittaa kouluttaminen vuonna 2026. Pilottikoulutusten on määrä valmistua 2027, minkä jälkeen akatemiat jatkokehittävät toimintaansa.
Vetyakatemian taustalla vaikuttaa aragonilainen vetysäätiö ”Aragon Hydrogen Foundation”. Säätiö on perustanut yhdessä monikansallisen verkostonsa kanssa HyAcademy-projektin, jota rahoittaa Clean Hydrogen Partnership, UK Research and Innovation, Swiss Confederation Secretariat for Education sekä Research and Innovation (SERI). Projektin tavoitteena on luoda koulutusekosysteemi, joka liittyy vetyyn ja polttokennoteknologioihin. Projekti ja sen verkosto toimivat pohjana tulevalle vetyakatemialle. Projektissa tavoitellaankin yli 100 yliopiston ja 500 muun oppilaitoksen sekä viiden laboratorion verkostoa, joka auttaa opetussuunnitelman ja oppimateriaalien luomisessa. Projektissa pilotoidaan tulevan akatemian kursseja ja työkaluja. Akatemian tavoitteena on kouluttaa 100 000 oppijaa. (Aragon Hydrogen Foundation.)
Esimerkki: Nettonollalaakso
Nettonollateknologioiden kehittämisen tueksi EU on myös lanseerannut ”nettonollalaakso”-konseptin, jolla tarkoitetaan tiettyä maantieteellistä aluetta, joka on erityisen mielenkiintoinen tiettyjen nettonollateknologioiden investointia ajatellen. Laaksojen on määrä keventää investointeihin liittyvää byrokratiaa ja kerätä toimintaan tarvittavaa rahoitusta sekä toimia kotipesänä nettonollateollisuusakatemialle. Esimerkkinä toimii Lusatian alue, joka levittäytyy maantieteellisesti Saksa, Puolan ja Tsekin alueille. Lusatian laakso koostuu 11 teollisesta alueesta ja on kooltaan yli 800 hehtaaria. Laakson toiminta keskittyy power-to-x -nettonollateknologiaan, usean eri teknologian näkökulmasta: akkuteknologioiden, vetyteknologioiden ja älykkäiden sähköverkkojen. (Niggeman 2025.)
Työryhmän analyysin mukaan nettonollalaaksot tarjoavat lisätukea akatemiatoimintaan, erityisesti koulutustarpeiden ja opiskelijahankinnan näkökulmista. Lisäksi laaksojen tarjoaman fyysinen infrastruktuuri voi olla hyödyksi koulutustoiminnassa. Erityisen mielenkiintoista on se, että laaksoista voi löytyä useampaa akatemiaa tukevaa teknologiaa.
Projektitiimin yhteenveto
Esiselvitysprojektin tuloksena todettakoon, että nettonollateollisuusakatemiatoiminta vaatii Suomelta paljon työtä niin kotimaassa kuin EU:ssa. Akatemiaesimerkit osoittavat, että olemassa olevien akatemioiden taustalla vaikuttavat pidempään toimineet teolliset yhteenliittymät tai verkostot, jotka ovat mahdollistaneet akatemiastatuksen (ja siihen liittyvän siemenrahan) saamisen ja jotka ovat tukeneet koulutussisältöjen suunnittelussa. Lisäksi teollisilla yhteenliittymillä ja muilla EU-tasolla tunnistetuilla verkostoilla on merkittävä rooli kansallisessa ja EU-tason lobbaamisessa. Akatemiastatus vaatii EU-tason tunnistamisen aihepiirin tärkeydelle sekä EU-tason tahtotilan koulutuksen tarjoamiselle. Nettonollalaaksot tukisivat myös aktemiastatuksen saamista ja toimintaa, mutta ovat luonteeltaan monivuotisia projekteja.
Nettonollateollisuusakatemiat eivät toimi yksin, eivätkä kansallisesti. Vankan taustaverkoston lisäksi Keski-Suomi tarvitsisi akatemiatoiminnalleen laajan eurooppalaisen kouluttajaverkoston sekä koulutettavien verkoston (esim. isoja teollisia työnantajia). Akatemioille annettu suuri koulutettavien määrätavoite (100 000 oppijaa, kolmen vuoden sisällä akatemioiden perustamisesta, vuoteen 2030 mennessä) on mahdoton saavuttaa kansallisesti. Suomen akatemian taustalla vaikuttavaan, kansainväliseen työryhmään voisivat bioenergiapuolella kuulua esimerkiksi alan etujärjestöt, merkittävää teollisuutta (kuten energia, metsä, muu biojalostus, laitevalmistus), tutkimuslaitoksia ja kouluttajia. Myös alan palvelua tarjoavat toimijat kuten neuvonta- sekä suunnitteluorganisaatiot tulee pitää mielessä asiantuntijaverkostoa ajatellen. Koulutettavat löytyvät erilaisista teollisuustoimijoista, tuotanto- ja palveluyrityksistä ja julkisista toimijoista riippuen koulutusteeman, tason ja kokonaisuuden laajuuden tarkemmasta rajaamisesta. Teemaa voi rajata esimerkiksi laitevalmistukseen huomioiden kestävän valmistuksen, puhtaaseen ja moderniin energiantuotantoon ja/tai monipuolisiin verkkoihin, tehokkaiden energiaratkaisujen valinnan ja käytön puolelle (esimerkiksi kiinteistöt), projekti- ja lupaosaamiseen tai riskienhallinta- ja turvallisuusosaamiseen.
Projektitiimin suosituksena onkin liittyä Keski-Suomen osaamisvahvuuksiin liittyviin teollisiin yhteenliittymiin ja eurooppalaisiin verkostoihin, joiden kautta alueen osaamista voidaan tehdä tunnetuksi. Oman akatemiastatuksen saaminen voi olla haastavaa, mutta Keski-Suomi voisi tarjota osaamispääomaansa eri eurooppalaisten akatemioiden kouluttajapartnerina. Uusimman tiedon mukaan nettonollateollisuusakatemioita ei perusteta jokaiseen jäsenmaahan. Voi olla, että EU:n taustapöydissä on jo sovittu tulevat akatemiat ja Suomen on vaikea päästä tarvittaviin keskusteluihin ilman edellä mainittuja verkostoja. Lisähaastetta tuovat aikatauluraamit, sillä akatemian koulutustavoitteet olisi saavutettava alle viidessä vuodessa. Tämä voisi olla mahdollista, mikäli akatemia olisi jo käynnistymäisillään. Uuden kansainvälisesti toimivan akatemian käynnistäminen ja koulutusaineistojen luonti voi viedä helposti yhdenkin vuoden.
Akatemian käynnistymisen myötä suurimmaksi ongelmaksi jää pysyvän rahoituspohjan ratkaiseminen. Työryhmä suosittelee koulutustavoitteen saavuttamista siemenrahan avulla ja sen päätyttyä koulutusmateriaalien ja -tallenteiden jakoa avoimilla oppimateriaalisivustoilla, sillä aktiivisen akatemiatoiminnan ylläpitäminen ilman Komission rahoitusta tuntuu haastavalta. Kansallisen jatkuvan rahoituksen saaminen tuntuu epärealistiselta ja työnantajien maksukyvykkyys ja -halukkuus mietityttää työryhmää. Lisäksi nettonollateollisuusakatemioiden ohjeistuksessa on, että koulutusmateriaalien tulee olla avoimesti saatavilla eurooppalaisille kouluttajille, jolloin niiden kaupallinen potentiaali jää pieneksi.
Loppuyhteenvetona todettakoon, että Suomella on paljon hyvää osaamista, jota voidaan hyödyntää Euroopan nettonollateollisuusakatemiatoiminnassa, mutta ilman vankkaa eurooppalaista taustaverkostoa akatemiatoiminnan käynnistäminen voi olla hidasta (annettuun aikatauluun nähden). Nettonollalaakso-lähestymistapa ja eurooppalaisiin verkostoihin liittyminen tukisi Keski-Suomen tunnettavuutta tiettyjen nettonollateknologioiden asiantuntijana ja voisi mahdollistaa uuden eurooppalaisen kasvun nettonolla-asetuksen myötä, vaikka akatemiatoiminta ei osuisikaan Suomen kohdalle. Keski-Suomen onkin tärkeää jatkaa alueellista työtä vahvuuksien jatkokehittämisessä ja tunnetuksi tekemisessä, eri organisaatioiden yhteistyössä.
Lähteet
Aragon Hydrogen Foundation, 2024, HyAcademy – The European Hydrogen Academy, uutinen: HyAcademy - HYDROGEN FOUNDATION
Arene, 2023, Arenen lausunto valtioneuvoston kirjelmistä eduskunnalle: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2023-AK-17630.pdf
EIT, 2022, Launching the European Battery Academy to reskill thousands of industry workers, uutinen 24.02.2022: https://www.eit.europa.eu/news-events/news/launching-european-battery-academy-reskill-thousands-industry-workers
EIT, 2024a, EIT launches the European Solar Academy to skill 65 000 workers over the next two years, uutinen 20.06.2024: EIT launches the European Solar Academy to skill 65 000 workers over the next two years | EIT
EIT, 2024b, European Raw Materials Academy to be launched by the EIT, uutinen 09.12.2024: European Raw Materials Academy to be launched by the EIT | EIT
ETIP Bioenergy 2023. Joint recommendations of the European Technology and Innovation Platforms on the draft revised National Energy & Climate Plans (NECPs). European Technology and Innovation Platform. 30.10.2023. Joint-recommendations-of-ETIPs-on-draft-revised-NECPs.pdf
ERMA- European Raw Materials Alliance, 2025. Partner network. https://erma.eu/network
Euroopan Komissio, 2023, Nettonollateollisuussäädös, https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal/green-deal-industrial-plan/net-zero-industry-act_fi
Euroopan Komissio, 2024, With the Net-zero Industry Academies, the Commission acts to train Europe’s workforce for the net-zero economy, News room, uutinen 20.03.2024: https://ec.europa.eu/newsroom/growth/items/823315/en
Euroopan Komissio, 2025a, European Solar Photovoltaic Industry Alliance, https://single-market-economy.ec.europa.eu/industry/industrial-alliances/european-solar-photovoltaic-industry-alliance_en
Euroopan Komissio, 2025b, Industrial Alliances, https://single-market-economy.ec.europa.eu/industry/industrial-alliances_en?prefLang=fi
Euroopan Komissio, 2025c, Interim Evaluation of the Horizont Europe Framework Programme for Research and Innovation (2021-2024), s. 57, raportti 30.04.2025: a3aa9b90-15c0-4ea7-b25e-9f4e29cfa740_en
Gerber, Daniel, 2025, Update on the implementation of the Net-Zero Industry Act, esitys 01.07.2025 ERRIN-verkoston webinaarissa.
Hydrogen Portal, 2025. European Clean Hydrogen Alliance. https://hydrogen-portal.com/european-clean-hydrogen-alliance
InnoEnergy, 2025, European Battery Academy: https://innoenergy.com/skillsinstitute/community-programmes/european-battery-academy/
Niggeman, M. 2025. Lusatia – Europe’s First Net Zero Valley. Esitys ERRIN-verkoston webinaarissa 01.07.2025.
