Hyvään keskittyminen on ollut kerta kaikkiaan liki mahdotonta tänä keväänä. Päivittäiset uutiset suorastaan nappaavat ajatuskoukkuihin, jotka vievät mielen ja kehon kivikautisen hermojärjestelmän vietäviksi. Kehon hälytysjärjestelmä aktivoituu nyt luultavasti entistä herkemmin, joka johtaa siihen, että kierrokset käyvät kovilla vielä illalla nukkumaan mennessäkin. Varsinkin, jos tulee katsoneeksi illan kaikki uutiset ennen nukkumaan menoa.
Nyt tuntuu siltä, että tämä asioista huolestuminen ja murehtiminen alkaisi riittää. Tilanne on nyt mikä on, kaikella kunnioituksella ja vakavuudella siis todettuna, mutta silti. On aika suunnata huomio siihen, mikä on hyvää ja kaunista, sekä asioihin, joihin on mahdollista itse omalla toiminnallaan vaikuttaa ja joita on mahdollista edistää.
Hyvän elämän avaimet ovat jokaiselle hiukan erilaiset
Hyvän elämän avaimet ovat kiinnostaneet ihmisiä, ammattilaisia ja tutkijoita kautta vuosikymmenten. Yleisellä tasolla on mahdotonta antaa yhtä vastausta, joka pätisi kaikkiin ihmisiin. Vastaanottotyön kautta olen oivaltanut sen, että hyvä elämä ja siihen kytkeytyvä merkityksellisyyden ja hyvinvoinnin kokemus on yksilöllistä. Jokainen määrittelee sen itse ja tietää parhaiten, mitä hyvä elämä tai hyvinvointi itselle tarkoittaa. Vaikka se olisi joissain hetkissä täysin hukassa, olisi virheellistä ammattilaisen tai asiantuntijan roolissa ryhtyä antamaan ohjeita tai neuvoja, saati yrittää ratkaista toisen ihmisen tilannetta tai kertoa, miten pitäisi elää, jotta elämä olisi mielekästä ja hyvää.
Se, mitä toinen ihminen usein voi tehdä, on löytää hyvät ja oikeat kysymykset, jotka vievät eteenpäin. Tämän olen kokenut tarpeellisena ja riittävänä toimiessani ammattilaisena sekä omassa henkilökohtaisessa elämässänikin, johon mahtuu myös kipuilua.
”Jokainen määrittelee sen itse ja tietää parhaiten, mitä hyvä elämä tai hyvinvointi itselle tarkoittaa.”
Tutkimuksen kautta tiedetään, että kyky toimia itselle tärkeiden arvojen mukaan lisää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämää kohtaan. On taito löytää keinoja omien arvojen toteuttamiseksi silloinkin, kun eteen tulee esteitä. Myös kyky kiinnittyä ja tarttua hyvään itsessä, muissa tai erilaisissa tilanteissa palkitsee ja motivoi. Sivutuotteena se saattaa tuoda mukanaan myös iloa ja hymyn kasvoille.
Hermojärjestelmää voi opettaa suuntaamaan huomion hyvään
Tietoinen hyvään keskittyminen vaatii kuitenkin enemmän kuin mihin automaattinen hermojärjestelmä on luotu. On pysähdyttävä ja tehtävä tietoinen päätös tai valinta siitä, mihin huomion vie ja mihin keskittyy. Koetetaan. Pysähdytään hetkeksi. Mihin suuntaan huomioni tänään? Keskitynkö murehtimaan jotain sellaista, johon en juuri nyt voi itse vaikuttaa, vai suuntaanko huomioni johonkin muuhun? Tunnistanko omat onnistumiseni ja arjen hyvät asiat? Ymmärränkö sitä, miten voisin näitä kokemuksia hyödyntää omassa toiminnassani?
Hyvä. Mennään vielä pikkuisen syvemmälle. Tiedänkö, mitä haluan ja mikä on minulle tärkeää ja arvokasta? Mistä syntyy minulle omannäköinen hyvä elämä? Millaisia asioita haluan omalla toiminnallani edistää ja millaisten arvojen puolesta seisoa vankasti tai jopa taistella? Mikä olisi pienin mahdollinen teko, jonka voisin tänään tehdä omien arvojeni mukaisesti?
Isoja kysymyksiä, jotka äkkiseltään vaikuttavat liian suurilta, ehkä jopa ahdistavilta ja pelottavilta. Tällä hetkellä en kuitenkaan voi rehellisyyden nimissä sanoa, ettei olisi aikaa. Turha säntäily kun on jäänyt pois. Toisaalta mieleeni tulvii valoa ja toivoa, ja nappaan ajatuksistani mielikuvan kevääseen heräävästä metsästä, jossa hetki sitten sain kulkea. Nuo kysymykset voivat parhaillaan kasvattaa jotakin uutta ja vihreää, ja jättää taakseen sellaista, jota en enää tarvitse. Taidanpa jatkaa näiden kysymysten äärellä. Ja tehdä tänään jotain pientä, joka edustaa minulle jotakin arvokasta ja tärkeää.
