Psyykkinen kuormittuneisuus oli korkeakouluopiskelijoilla yleistä koronaepidemian aikaan. Naisista yli 60 prosenttia ja miehistä lähes puolet koki psyykkistä kuormittuneisuutta. Osuuksien tiedetään sittemmin laskeneen, mutta olevan edelleen varsin korkeita.
Tutkimuksessa ilmeni, että jo vähäinenkin liikuntamäärä ilman, että liikkumissuositus täyttyi, pienensi todennäköisyyttä psyykkiselle kuormittuneisuudelle. Liikkumissuosituksen mukaan liikkuvilla opiskelijoilla oli puolestaan vähiten psyykkistä kuormittuneisuutta.
Aikuisten liikkumissuosituksen mukaan reipasta, sykettä kohottavaa liikuntaa tulisi olla vähintään 2,5 tuntia viikossa tai rasittavaa liikuntaa vähintään 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Tämän lisäksi suositellaan vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa ja liikehallintaa harjoittavaa liikuntaa sekä kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein.
Fyysinen aktiivisuus ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä
Liikunnan ja mielenterveyden välisen yhteyden tiedetään olevan kaksisuuntainen. Fyysinen aktiivisuus kohentaa mielialaa, tukee unta sekä ennaltaehkäisee ja vähentää mielenterveysoireilua. Vastaavasti fyysisesti passiivinen elämäntapa ja mielenterveysoireilu vaikeuttavat liikkumisen aloittamista ja ylläpitämistä ja vaikuttavat kokonaisvaltaisesti toimintakykyyn ja arjen jaksamiseen.
Tutkimuksen tulokset nostivat esiin, kuinka liikkuminen voi tukea mielenterveyttä haastavina aikoina.
”Liikkuminen on yksi keino ylläpitää fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja sekä opiskelukykyä. Eikä tämä päde vain poikkeusoloissa”, toteaa tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner.
”Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti vähän liikkuvien sekä psyykkisesti kuormittuneiden opiskelijoiden liikuntatottumuksiin. Parhaimmillaan liikkuminen tarjoaa lisää energiaa ja palauttaa arjen ponnisteluista, kun liikutaan omaa itseä ja kehoa kuunnellen”, Appelqvist-Schmidlechner muistuttaa.
Liikuntaa hyödynnetään yhä liian vähän opiskelijoiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
”Liikuntaharjoittelun vaikuttavuuden on arveltu olevan verrattavissa jopa lääkehoitoon tai terapiaan, mutta käytännön sovelluksissa tämä potentiaali jää usein hyödyntämättä. Mielenterveyden tukeminen liikunnan avulla voisi osaltaan lievittää mielenterveyspalvelujen kuormitusta”, toteaa Appelqvist-Schmidlechner.
Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan Likesin MieliLiike-hankkeessa, jossa on kehitetty liikkumisen puheeksi ottamisen malli mielenterveyden tueksi. Mallin avulla esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon ja opiskeluhyvinvoinnin ammattilaiset voivat hyödyntää liikkumista ja luontoliikuntaa asiakastyössään mielenterveyden edistämisen sekä hoidon tukena.
”Valitettavan usein mielenterveysoireilua ja -ongelmia pyritään ratkaisemaan lääkityksellä, ja elintapoihin liittyvät taustasyyt tai puutteet jäävät korjaamatta. Fyysisesti passiivinen elämäntapa pitää yllä myös nukkumiseen liittyviä vaikeuksia ja vaikeuttaa terveellistä ja säännöllistä ruokailurytmiä”, muistuttaa Likesin johtava asiantuntija Anu Kangasniemi.
Yksinäisyys on keskeinen mielenterveyttä uhkaava tekijä
Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, kuinka yksinäisyyden kokemus on yksi keskeinen riskitekijä mielenterveysoireilulle. Tutkimuksessa fyysinen aktiivisuus oli kuitenkin yhteydessä vähäisempään psyykkiseen kuormittuneisuuteen yksinäisyyden kokemuksista huolimatta.
”Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, kuinka tärkeitä sosiaaliset kontaktit ovat nuorten mielenterveydelle ja kuinka tärkeää on ylläpitää opiskelijoiden sosiaalisia verkostoja”, kertoo tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
”Tulokset viittaavat kuitenkin myös siihen, että liikkuminen voi tukea mielenterveyttä myös tilanteissa, joissa sosiaaliset kontaktit ovat vähäisiä, kuten koronaepidemian aikana”, Parikka jatkaa.
Tulokset perustuvat laajaan Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (KOTT) kerättyyn kyselyaineistoon, joka muodostui 6258:n iältään 18–34-vuotiaan korkeakouluopiskelijan vastauksista. Osallistujat valittiin satunnaisesti korkeakouluista ympäri Suomen.
Lähde:
Appelqvist-Schmidlechner K, Kangasniemi A, Ikonen J, Lahti J, Parikka S. (2025). Korkeakouluopiskelijoiden fyysinen aktiivisuus ja mielenterveysoireilu koronapandemian aikana. Liikunta & Tiede 62 (3), 89–97
Lisätietoja
Kaija Appelqvist-Schmidlechner
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7275
[email protected]
Anu Kangasniemi (MieliLiike - mielenterveyttä liikkumalla)
johtava asiantuntija
Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
puh. 040 684 7006
[email protected]
Suvi Parikka (KOTT-tutkimus)
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
[email protected]
MieliLiike - mielenterveyttä liikkumalla -projektiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedote 10.6.2025
Linkki tiedotteeseen Tutkimus: Jo pienikin määrä liikuntaa vähentää korkeakouluopiskelijoiden riskiä psyykkiselle kuormittuneisuudelle - THL
