Parhaana ideana palkittiin Matchmaking-ryhmän ehdotus, uusi peltojen vuokrauspalvelu. Tässä konseptissa suomalaisia vajaatuottoisia peltoja vuokrattaisiin tehokkaaseen käyttöön, mikä hyödyttäisi sekä maanomistajia että vuokraajia. Ratkaisun ytimessä on ajatus, että urakointipalvelun kautta kootaan hajallaan olevia pieniä peltolohkoja ammattimaiseen viljelyyn, hyödyntäen dynaamista hinnoittelua pellon kasvukunnon ylläpitämiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Innovaatioleirin osallistujat muodostivat neljä tiimiä, joista jokainen tarkasteli aihetta hieman eri näkökulmista. Miten esimerkiksi vertaisoppimista voisi vahvistaa? Miten tukijärjestelmiä tulisi kehittää älymaatalouden edistämiseksi? Millaisia älykkäitä matchmaking-ratkaisuja voisi kehittää maatilojen ongelmanratkaisuun? Miten tunnistaa tilat, jotka hyödyntävät älymaatalouden ratkaisuja ja voisivat toimia esimerkkinä muille? Näkökulmat valittiin ennakkokyselyn perusteella, ja osallistujat jaettiin tiimeihin sekä kiinnostuksen että asiantuntijuuden pohjalta.
Peltojen vuokrauspalvelu hyödyntää älymaatalouden mahdollisuuksia
”Kaikkien tiimien ideat olivat valtavan hyviä, ja niistä löytyy mahdollisuuksia eteenpäin viemiseen”, arvioi vanhempi tutkija Gilbert Ludwig Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. ”TechCoachin päätavoitteena on vahvistaa viljelijöiden kykyä arvioida, omaksua ja soveltaa älymaatalouden teknologioita maatiloilla. Matchmaking-ryhmän peltojen vuokrauspalvelu tukee tätä tavoitetta monin tavoin.”
Voittajatiimissä olivat mukana (kuvassa vasemmalta) Miska Haapalainen, Tiina Vuolteenaho, Aija Hytönen ja Aleksi Kuuva. ”Suomessa on tiukan lainsäädännön ja valvonnan vuoksi maailman puhtaimmat ja turvallisimmat olosuhteet viljellä. Luksusruoka-lähestymisellä voitaisiin saada houkuteltua myös ulkomaalaisia yrityksiä vuokraamaan peltoa ja työllistämään Suomessa. Näin voisimme kehittää vientiä ja silti säilyttää viljelyosaamista Suomessa. Työn keskittyminen urakoitsijalle myös lisäisi mahdollisuutta investoida älyteknologiaa hyödyntäviin koneisiin ja tätä kautta tuoda muun muassa täsmäviljelyä laajemmin käyttöön”, tiimi kuvailee.
”Päädyimme ratkaisuun pohdittuamme maatilojen ongelmia Suomessa. Pienillä tiloilla ei ole jatkuvuutta, tuottajahinnat ovat alhaiset ja ruoan vienti on vähäistä. Toisaalta Suomessa tuotetaan tutkitusti maailman turvallisinta ruokaa ja ilmastonmuutoksen vuoksi viljeltävien lajien määrä on jopa monipuolistumassa”, tiimi taustoittaa.
”Tavoitteenamme on yhdistää maailmanlaajuisesti tahot, jotka haluavat puhtainta mahdollista ruokaa, puhtaimman ruoan tuotanto-olosuhteisiin. Suomalaisilla tuotteilla ei kannata kilpailla massatuotannon kanssa, vaan rehellisesti myöntää, että tuotamme täällä luksusraaka-aineita. Brändäämällä palvelun hyvin kotimainenkin arvostus maailman turvallisimpia raaka-aineita kohtaan voisi nousta.”
Älymaatalous kriteeriksi maatalouden tukijärjestelmien kehittämisessä
Kunniamaininnan sai tiimi, joka työsti tukijärjestelmien kehittämistä. He saivat kiitosta erityisesti lainsäädännön ja politiikan haasteiden tunnistamisesta ja rohkeasta aiheeseen tarttumisesta, ja huolimatta haastavasta ja monitahoisesta aiheesta, he kehittivät idean, joka on toteutettavissa.
”Ideana on pyrkiä vaikuttamaan politiikkaohjelmiin valmisteluvaiheessa tarjoamalla kokonaisvaltainen ratkaisu”, kuvailee projektipäällikkö Maria Suomela ProAgria Keskusten Liitosta. ”Huolimatta aiheen haastavuudesta ja monitahoisuudesta he kehittivät idean, joka on toteutettavissa.”
Innovaatioleirin tulokset käyttöön ja evästykseksi seuraaville leireille
”Toivomme, että peltojen vuokrauspalvelua lähdettäisiin pilotoimaan esimerkiksi jonkin perustettavan startupin toimesta”, visioi Matchmaking-tiimi. ”Uudelta toimijalta vaaditaan teknologista osaamista, tietämystä alkutuotannosta sekä erinomaista kulttuurillista ja markkinointiosaamista, jotta suomalainen ruoka todella nähdään luksuksena maailmalla. Tämän lisäksi tarvitaan myös paikallistuntemusta ja käytännön osaamista. Tässä mallissa on siis paikkansa sekä kokonaisuuksia ymmärtäville, että käytännön ammattilaisille. Mallin avulla voisi lisätä myös yhteistyötä Suomen sisäisesti. Näin saimme tuotettua luksusruokaa, joka on tuotettu Suomen pelloilla ja nautittu maailman huipulla!”
Kansainvälinen TechCoach-projekti edistää viljelijöiden valmiuksia ottaa käyttöön älykkäitä viljelytekniikoita. Yhtenä toimenpiteenä ovat Innovaatioleirit, joista nyt toteutettiin ensimmäinen, Siuntiossa Suomessa. Seuraavat leirit järjestetään Unkarissa, Hollannissa, Italiassa ja Kreikassa. Leirien avulla pyritään löytämään ideoita edistämään älymaatalouden käyttöönottoa Euroopan laajuisesti, ja tunnistamaan tekijöitä, jotka sitä hidastavat.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja ProAgria ovat suomalaisia toimijoita hankkeessa, jossa on kahdeksan yhteistyökumppania ympäri Eurooppaa. Kahden miljoonan euron rahoituksen saanutta projektia rahoittaa Horizon Europe, ja sen toteutus kestää tammikuuhun 2028.
Lisätietoja
Gilbert Ludwig
Vanhempi tutkija
[email protected]
p. +358 503408508
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Maria Suomela
Projektipäällikkö
[email protected]
p. +358 504433954
ProAgria Keskusten Liitto
