uutinen 5.9.2022

Ekologisia vaihtoehtoja sorateiden pölynsidontaan: YITHackathon avattu

Teollisuuden sivuvirroista saattaa löytyä uusia, ympäristöystävällisempiä keinoja sitoa sorateiden pölyä. Kaikille avoimessa BioPaavon YITHackathonissa osallistujat pääsevät happotestaamaan ideansa ja saavat välittömän palautteen potentiaaliselta asiakkaalta.

Maapallo

Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo lähtee yhdessä Kasvu Openin kanssa ja YIT Oyj:n toimeksiannosta hakemaan biopohjaisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja sorateiden pölynsidontaan. YIT:n tavoitteena on hackathonin avulla löytää uusia ekologisia materiaaleja, jotka sitoisivat tehokkaasti pölypartikkeleja toisiinsa sorateiden pintakäsittelyssä tai muodostaisivat kalvon soratien pintaan. Materiaalit eivät saa olla haitallisia pohjavedelle tai ympäristölle.  

”Uusia vaihtoehtoisia materiaaleja voi löytyä esimerkiksi teollisuuden sivuvirroista”, sanoo YIT Suomi Oy:n kehityspäällikkö Turkka Mäkilä. ”Tarve vaihtoehtoisille ratkaisuille on suuri, koska ympäristöarvot korostuvat koko ajan enemmän teiden kunnossapidon asiakkailla.” 

Sorateiden pölynsidontaan käytetään tällä hetkellä suoloja, joiden käyttöä pyritään vähentämään ympäristövaikutusten takia. Suomessa on noin 100 000 kilometriä soratiestöä, jonka pölynsidontaan käytetään vuosittain 50 000 tonnia pölynsidontamateriaaleja. Eniten käytetty materiaali on kalsiumkloridi-suola, joka sitoo kosteutta sorateillä. Uudet, vaihtoehtoiset materiaalit voisivat myös parantaa teiden pinnan rakennetta, jolloin niiden avulla voitaisiin saavuttaa pitkäaikaisempi vaikutus ja useita vuosiakin kestävä teho. Tällöin ratkaisu voisi vähentää teiden tasauskertoja ja käsittelytarvetta, ja olla siten huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampi ja ekologisempi. 

”Odotamme, että hackathonissa pääsemme yhteistyöllä, rohkeasti ja innovatiivisesti kohti uusia ratkaisumalleja sorateiden pölynsidontaan. YIT on kiinnostunut osoittamaan potentiaalisille yhteistyökumppaneille pilottikohteen, missä vaihtoehtoisia menetelmiä voidaan testata ja pilotoida yhteistyössä”, Turkka Mäkilä kertoo. 

Jamk Biotalousinstituutin johtava asiantuntija Annimari Lehtomäki kertoo, miksi hackathoniin kannattaa osallistua: ”Uusia vaihtoehtoisia materiaaleja pölynsidontaan voi löytyä esimerkiksi metsä-, kemian-, elintarvike-, rakennus- tai energiateollisuuden sivuvirroista. Osallistujat pääsevät happotestaamaan ideansa ja saavat välittömän palautteen potentiaaliselta asiakkaalta. Hackathon on mahdollisuus uudelle liiketoiminnalle ja pitkäkestoiseen yhteistyöhön toimeksiantajayrityksen kanssa. Finalistit saavat monialaisen asiantuntijatiimin sparraajiksi ratkaisujen hiomisessa, eikä pidä unohtaa verkostoja, jotka hackathonissa rakentuvat!” 

YITHackathoniin on aikaa ilmoittautua 9.10.2022 saakka, jonka jälkeen valitaan tiimit, jotka pääsevät varsinaiseen hackathoniin. Hackathon-haaste huipentuu 17.11.2022, jolloin valitaan voittaja tai useampi voittajaehdotus. 

Hackathon on avoin kaikille kiinnostuneille: yrityksille, tutkimuslaitoksille, koulutusorganisaatioille ja opiskelijoille sekä muille toimijoille. Tarkemmat ohjeet YITHackathoniin löytyvät BioPaavon sivuilta.

Biotalouden yrityskiihdyttämö Saarijärvelle (BioPaavo) -hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti, ja sitä rahoittaa Keski-Suomen liitto Euroopan aluekehitysrahaston tuella sekä Sitra ja Saarijärven kaupunki. 

Lisätietoja: 
www.biopaavo.fi

Annimari Lehtomäki, johtava asiantuntija 
etunimi.sukunimi@jamk.fi 
p. 050 464 2563 
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Turkka Mäkilä, kehityspäällikkö 
etunimi.sukunimi@yit.fi 
p. 040 839 9834 
YIT Suomi Oy 

YIT-konserni on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen hankekehittäjä ja rakennusyhtiö. YIT toimii neljällä eri liiketoiminta-alueella: Toimitilat, kiinteistökehitys, asuminen ja infra. YIT:n infrasegmentti pyrkii luomaan kestävän yhteiskunnan perustuksia ja mahdollistamaan paremman kilpailukyvyn sekä kunnossapitämään rakennettua infraa. YIT-konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli 2,9 miljardia euroa, ja konserni työllisti yli 7 000 henkilöä useissa Pohjois- ja Keski-Euroopan maissa.