uutinen 17.12.2020

Seurojen ja koulujen yhteistyö painottuu kaupunkimaisiin kuntiin

Noin 70 % seuratukea saaneiden liikunta- ja urheiluseurojen kouluyhteistyöstä tehdään kaupunkimaisissa kunnissa. Kuinka harrastamisen Suomen malli voi toteutua niissä kunnissa, joiden seuroilla ei ole mahdollisuutta toimia kouluilla tai valmiuksia palkata päätoimisia työntekijöitä?

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualue myönsi Seuratoiminnan kehittämistukea 392 seuralle vuonna 2019 ja 352 seuralle vuonna 2020. Näistä seuroista lähes puolet ilmoitti tekevänsä yhteistyötä koulujen kanssa, ilmenee Likesin päivitetyistä seurantatiedoista. Kouluyhteistyötä tekevät seurat olivat hieman keskimääräistä suurempia sekä vuosimenoilla että jäsenmäärällä mitattuna.

Seurojen tekemä kouluyhteistyö on edelleen keskeinen teema niin liikunnan edistämisen politiikkatoimissa, liikuntajärjestöjen toiminnan tavoitteissa kuin urheiluakatemioissa ja urheiluyläkouluissa. Kouluyhteistyö painottuu kaupunkimaisiin kuntiin. Vuonna 2019 kouluyhteistyötä tekeviä, seuratukea saaneita seuroja oli kaupunkimaisissa kunnissa 141 kappaletta. Maaseutumaisissa kunnissa kouluyhteistyötä teki 18 seuraa ja taajaan asutuissa kunnissa 39 seuraa.

– Nämä havainnot on hyvä huomioida, kun mietitään urheiluseurojen kouluyhteistyön edellytyksiä kuntatasolla. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoiman Harrastamisen Suomen mallin tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Urheiluseuroilla on potentiaalia toimia osana Harrastamisen Suomen mallia, mutta kuntien välillä ja myös alueellisesti on isoja eroja, tiivistää Likesin erikoistutkija Kati Lehtonen.

Valtio on viime vuosina tukenut merkittävästi työntekijöiden palkkaamista urheiluseuroihin. Tämä on edesauttanut kouluyhteistyötä, kun seuratyöntekijä on voinut olla kouluilla päiväsaikaan, toisin kuin useimmat seurojen vapaaehtoiset. Lähes kaikissa seuratukea saaneissa seuroissa palkattujen työntekijöiden työtehtäviin on kuulunut yhteistyötä koulujen kanssa, joko jatkuvasti tai satunnaisesti. 

– Palkkatyö urheiluseuroissa on kuitenkin keskittynyt talousluvuiltaan ja jäsenistöltään suuriin seuroihin, suurten kuntien alueelle ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Kuinka harrastamisen Suomen malli toteutuu siellä, missä seuroilla ei ole työntekijöitä tai valmiuksia toteuttaa palkkauksia? miettii Lehtonen. 

Seuratuen seurannan ja arvioinnin tarkempiin tuloksiin ja uusimpiin päivityksiin voi tutustua Seuratuki-Virvelissä. Virvelissä seuratuen jakautumista voi tarkastella vuosittain ja alueellisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut seuratoiminnan kehittämistukea (seuratuki) rahapelitoiminnan voittovaroista vuodesta 1999 lähtien. Likes on vastannut seuratuen seuranta- ja arviointityöstä vuodesta 2005 lähtien.

Lisätietoja

Kati Lehtonen

Johtava tutkija, Principal Researcher
Likes, Likes
Hyvinvointi, School of Health and Social Studies
+358400932737