Kansalaistiede digitaalisen kuntoutuksen kehityksessä ja tutkimuksessa
Sinäkin voit osallistua tutkimukseen ja palvelujen kehittämiseen. Digitaaliset palvelut ja tekoäly muuttavat kuntoutusta nopeasti. Jotta uusia ratkaisuja voidaan kehittää käyttäjien tarpeita vastaaviksi, tarvitaan kansalaisten kokemuksia, näkemyksiä ja havaintoja. Kansalaistiede tarjoaa mahdollisuuden osallistua tutkimukseen ja palvelun kehittämiseen. Jokainen osallistuja voi omalla panoksellaan vaikuttaa siihen, millaisia digitaalisia hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluja tulevaisuudessa kehitetään.
Kansalaistieteessä kansalaiset osallistuvat tiedon tuottamiseen yhdessä tutkijoiden kanssa. Osallistuminen voi tarkoittaa esimerkiksi uusien palvelujen testaamista, kokemusten jakamista, palautteen antamista tai kehitysideoiden esittämistä.
KITE-tutkimuksessa osallistujat osallistuvat sekä palvelun kehittämiseen että tutkimukseen jakamalla kokemuksiaan AIRe-palvelun käytöstä alaselkäkivun omahoidossa.
AIRe on Jamkin kehittämä tekoälyä hyödyntävä digitaalinen kuntoutuspalvelu. Tässä kansalaistieteeseen perustuvassa tutkimuksessa AIRe toimii alaselkäkivun omahoidon tukena. Se keskustelee käyttäjän kanssa, tarjoaa tietoa ja auttaa löytämään keinoja alaselkäkivun hallintaan.
AIRe ei tee diagnooseja eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa.
Monet ihmiset etsivät tietoa alaselkäkivusta verkosta. Samalla tekoälyyn perustuvat palvelut yleistyvät nopeasti. Haluamme tutkia, voidaanko tekoälyä hyödyntää turvallisesti, vastuullisesti ja käyttäjiä aidosti hyödyttävällä tavalla alaselkäkivun omahoidossa.
Haluamme myös ymmärtää paremmin, miten ihmiset kokevat tekoälyä hyödyntävät kuntoutuspalvelut ja millaiset tekijät tukevat niiden käyttöönottoa. Alla tärkeitä KITE-tutkimukseen ja AIRe-alustaan liittyviä kysymyksiä:
Kuka voi osallistua tutkimukseen? Pitääkö minulla olla alaselkäkipua osallistuakseni?
Ei tarvitse. Tutkimukseen voivat osallistua kaikki vähintään 15-vuotiaat henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita alaselkäkivusta, kuntoutuksesta, terveysteknologiasta tai tekoälyä hyödyntävistä palveluista. Sinulla ei tarvitse olla selkäoireita, diagnoosia tai aiempaa kokemusta tekoälypalveluista.
Mihin AIRen vastaukset perustuvat?
AIRe hyödyntää keskustelevaa tekoälyä, mutta sen sisältö ja ohjaus perustuvat tutkimusnäyttöön, erityisesti alaselkäkivun Käypä hoito -suositukseen, sekä kuntoutuksen asiantuntijoiden määrittelemiin toimintaperiaatteisiin.
Voiko AIRe antaa diagnoosin tai hoitosuosituksen?
Ei. AIRe ei tee diagnooseja eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Sen tarkoituksena on tukea alaselkäkivun omahoitoa ja tarjota luotettavaa tietoa.
Miten osallistun ja kuinka kauan osallistuminen kestää?
AIRe-palvelun kokeileminen ja palautekyselyyn vastaaminen vievät yleensä noin 10–20 minuuttia.
Näin osallistut tutkimukseen
- Tutustu tutkimustiedotteeseen.
- Avaa AIRe-palvelu.
- Keskustele AIRen kanssa alaselkäkipuun liittyvistä kysymyksistä.
- Vastaa lyhyeen sähköiseen palautekyselyyn keskustelun jälkeen. Palautekysely on saatavilla suomeksi ja englanniksi.
Millä kielellä tutkimukseen voi osallistua?
AIRe-palvelua ja tutkimukseen liittyviä materiaaleja kehitetään vaiheittain. Tällä hetkellä palautekysely on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Voit valita itsellesi sopivan kielen kyselyyn vastatessasi.
Mitä tietoja tutkimuksessa kerätään? Mihin tietoja käytetään?
Tutkimuksessa kerätään anonyymia palautetta palvelun käytöstä, käyttökokemuksesta ja palvelun hyödyllisyydestä sekä anonyymejä käyttötilastoja. AIRe-keskusteluja ei käytetä tutkimusaineistona.
Palautteen avulla voidaan esimerkiksi:
- parantaa AIRen vastauksia
- tunnistaa käyttäjien tarpeita
- kehittää uusia toimintoja
- arvioida tekoälyn hyödyllisyyttä kuntoutuksessa
Tutkimuksen tuloksia julkaistaan tutkimusartikkeleissa, ammattijulkaisuissa, opetuksessa ja hankkeen viestinnässä.
Palautteesi auttaa tutkijoita arvioimaan, miten hyvin AIRe-palvelu vastaa käyttäjien tarpeisiin ja millaisia kokemuksia tekoälyä hyödyntävien kuntoutuspalvelujen käyttöön liittyy.
Voidaanko minut tunnistaa tutkimusaineistosta?
Tutkimusaineisto käsitellään anonyymisti, eikä tutkimusryhmä voi tunnistaa yksittäisiä osallistujia aineiston perusteella.
