artikkeli

Kokeiluista kohti johdettua tekoälyn käyttöä

Kirjoittaja
Suvi Alainen
Kuva
Aava & Bang, Wärtsilä, Jiri Halttunen

Generatiivinen tekoäly on jo osa monen yrityksen arkea. Suurimmat liiketoimintahyödyt saavutetaan kuitenkin vasta, kun tekoälyn käyttöä johdetaan tavoitteellisesti. 

Vilja Laaksonen

Tekoälyn hyödyntäminen käynnistyy yrityksissä usein yksittäisten työntekijöiden kokeiluista. Uusia työkaluja otetaan käyttöön, ja niille löydetään hyödyntämisen paikkoja omassa työssä. Tällainen alku on luonteva, mutta ilman jaettua ymmärrystä tavoitteista tekoälyn hyödyt jäävät kuitenkin helposti hajanaisiksi.   

Tekoäly johdon agendalle   

Tekoälyn käyttöönotto ja käyttö ilman yhteisiä tavoitteita ja prosesseja voi yrityksissä konkretisoitua esimerkiksi tiimien päällekkäisenä työnä, vaihtelevina toimintatapoina ja osaamisen kasaantumisena harvoille. Kestävän kasvun B2B-toimisto Aava & Bangin toimitusjohtaja Vilja Laaksonen kannustaakin yrityksiä nostamaan tekoälyn johdon agendalle: 

”Kun tekoäly tuotiin Aava & Bangin johtoryhmän agendalle, tuli kehityksestä systemaattisempaa ja tavoitteellisempaa ja yksittäisistä onnistumisista yhteisiä toimintatapoja.” 

Laura Keihänen

Wärtsilässä Program Managerina työskentelevän Laura Keihäsen mukaan tekoälyä kannattaa tarkastella yksittäisen työkalun sijaan osana laajempaa liiketoiminnan 
uudistumista. 

Energia- ja meriteknologiayhtiö Wärtsilässä Program Managerina työskentelevän Laura Keihäsen mukaan tekoälyä ei ole tarkoituksenmukaista lähestyä vain yksittäisenä työkaluna ja toiminnan tehostajana, vaan pikemminkin uudenlaisena liiketoimintamallina. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei muutos tapahdu pelkästään käytettävissä teknologioissa, vaan ennen kaikkea yrityksen toimintatavoissa. Tekoäly on tällöin keskeinen osa sitä, miten yritys toimii. 

Laaksonen painottaa, että tekoälyn liiketoiminnallisten hyötyjen saavuttaminen edellyttää sekä johdon että koko henkilöstön sitoutumista toiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen.   

Ratkaisuja ei tarvitse etsiä yksin 

Tekoälyyn liittyvät kysymykset ovat monissa yrityksissä samankaltaisia. Laaksonen ja Keihänen korostavatkin, ettei vastauksia ole tarkoituksenmukaista etsiä vain yrityksen oman henkilöstön kesken. Vaikka yritykset ovat tekoälyn hyödyntämisen suhteen eri vaiheissa, eikä toimintamalleja voi suoraan kopioida yrityksestä toiseen, yritysten välinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden kokemusten jakamiseen, ratkaisujen sparraamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen.

Jaana Saarisilta

Jamkissa liiketoiminnan lehtorina ja yritysvalmentajana työskentelevän Jaana Saarisillan mukaan tutkimusta ja yhteiskehittämistä yhdistämällä luodaan pohjaa kestäville ratkaisuille.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa liiketoiminnan lehtorina ja yritysvalmentajana työskentelevän Jaana Saarisillan mukaan tutkimus puolestaan kokoaa havaintoja ja kokemuksia yhteen ja tarjoaa yritysten kehittämistyöhön laajempaa näkökulmaa.  

”Tutkimus analysoi, kokoaa ja tekee näkyväksi sen, mikä muuten jäisi helposti yksittäisiksi kokemuksiksi. Se auttaa jäsentämään havaintoja, tunnistamaan ilmiöiden taustatekijöitä ja arvioimaan, millaiset toimintatavat tuottavat tuloksia.”  

Tutkimusta ja yhteiskehittämistä yhdistävä lähestymistapa on Tekoälyjohtajat-tutkimusprojektin keskiössä. Yhteiskehittämisen ja vertaiskeskustelujen kautta yritysosallistujat ovat myös tuottamassa tutkimustietoa sekä validoimassa sitä yhdessä projektin tutkijatiimin kanssa.  

”Kun tutkimustieto ja käytäntöön soveltaminen kulkevat rinnakkain, syntyy vahvempi pohja tehdä perusteltuja valintoja ja rakentaa kestäviä toimintamalleja tekoälyn johtamiseen yrityksissä”, Saarisilta toteaa.

11.5.2026