Kasvu Open on valtakunnallisesti toimiva asiantuntijayritys, joka järjestää suomalaisten pk-yritysten tarpeita tukevia sparrausohjelmia.
Liikkeelle työkyvyn puolesta -projektiin osallistuminen tarjosi yritykselle entistä laajemman näkökulman työhyvinvoinnin ja liikkumisen viitekehyksiin. Projektissa kehitetyt mallit ja työkalut ovat auttaneet selkiyttämään Kasvu Openin työhyvinvoinnin suunnittelua.
Työhyvinvointia ihmisten, ilon ja rohkeuden kautta
Kasvu Openin toiminnan keskiössä ovat kolme arvoa: ihmiset, ilo ja rohkeus. Nämä yrityksen strategiaa tukevat arvot näkyvät heillä myös sisäisesti.
”Varsinkin ilo ja ihmiset kulkevat meillä käsi kädessä. Taustalla on ajatus siitä, että työntekijä saa työstään myönteisiä kokemuksia suoriutuessaan niistä hyvin. Näin syntyy positiivinen yhteisöllisen tekemisen malli”, Seppälä kertoo. ”Tässä mallissa jokaisella on tärkeä rooli, ja jokaisen vaikutus kokonaisuuteen on merkittävä. Siksi nämä arvot ovat osa strategista kulmaamme.”
Yrityksessä painotetaan henkilökohtaista valinnanvapautta
Kasvu Openilla ymmärretään työhyvinvoinnin ja liikkumisen yksilölliset tarpeet. Siksi yrityksessä käytössä olevat työhyvinvointia tukevat elementit on suunniteltu henkilöstön valinnanvapaus huomioiden. Henkilöstöllä on käytössään muun muassa laaja työsuhde-etupaketti.
Liikkeelle työkyvyn puolesta -projektiin osallistumisen myötä yrityksessä on myös lähdetty soveltamaan yhä enemmän työpäivän aikaista tauottamista. ”Järjestämme muun muassa viikkopalavereita, joihin työntekijät kukin vuorollaan keksivät yhteisen hyvinvointihetken. Hyvinvointihetkissä on ollut esimerkiksi naurujoogaa, taukojumppaa ja hengitysharjoituksia”, Seppälä kertoo.
Johdon sitouttamisessa faktat ja data ovat tärkeitä
Toimitusjohtaja Jaana Seppälän mielestä on harmillisen yleistä, että yritysjohdossa ei aina ymmärretä liikkumisen ja työhyvinvoinnin merkitystä. Usein tilanne johtuu siitä, ettei yhteys työhyvinvoinnin panostusten ja liiketoiminnan edistämisen välillä ole selkeä.
”Asioita pitäisi saada kuvattua kovilla faktoilla ja mittareilla, kuten esimerkiksi liiketoiminnan kasvulla tai tuotolla. Tällöin tarpeet olisivat helpommin myytävissä”, Seppälä tähdentää. Hän peräänkuuluttaakin lisää tutkimusta työhyvinvoinnin ja liikkumisen vaikutuksista liiketoimintaan, jotta nämä teemat huomioitaisiin yrityksissä strategisella tasolla.
