Liikkeelle työkyvyn puolesta

Kolme neljästä työikäisestä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Tämä aiheuttaa noin 3 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena ja terveydenhuollon kuluina. Liikunta on selkeästi alihyödynnetty keino parantaa ja ylläpitää henkilöstön työkykyä. Liikunnallisia työkaluja ja toimintamalleja ei ole helposti saatavilla. Työpaikoilla ei ole aikaa tai osaamista hyödyntää liikuntaa osana työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemista​.

Projektin tavoite on ollut saada työpaikat käyttämään liikettä ja palautumista työkyvyn ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi sekä kehittämään työpaikan kulttuuria ja johtamiskäytöntöjä siten, että liike ja palautuminen saadaan osaksi työpäivää.

Tulokset ja materiaalit

Työpaikkojen kokemukset projektista

Työsuojelun liikunnallisella vuosikellolla suunnitelmallisesti lisää liikettä ja palautumista työpaikoille

Liikunnan vaikutukset työkyvyn edistäjänä tunnistetaan, mutta työpaikkojen mukaan käyttökelpoista materiaalia ei ole helposti saatavilla. Työsuojelun näkökulma liikunnan lisäämisessä työarkeen on uusi ja lakisääteisyytensä vuoksi merkittävä. 

Työhyvinvointia liikettä ja palautumista lisäämällä – kokemuksia työpaikoilta

Kolme neljästä työikäisestä liikkuu liian vähän – ja yhtä moni kärsii palautumisen puutteesta. Päiväväsymys heikentää työkykyä ja jaksamista, mutta liikunnan ja palautumisen mahdollisuuksia hyödynnetään työelämässä yhä liian vähän. Helposti käyttöönotettaville työkaluille ja toimintamalleille on tarve.

Palautuminen on työelämän supervoima – rakenna jaksamista arjen keskellä

Työelämä kuormittaa yhä useampaa suomalaista. Päiväväsymys, stressi ja alipalautuminen ovat arkea monelle. Tässä artikkelissa pureudutaan palautumisen merkitykseen, keinoihin ja kulttuuriin, joka tukee työhyvinvointia.

ESR+, Euroopan sosiaalirahasto, Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027.