Inklusiivinen koulutus tarkoittaa jokaiselle yhdenvertaisia mahdollisuuksia opiskella ja kehittyä opinnoissaan. Oppijoiden erilaiset tavat oppia, ominaisuudet ja tuen tarpeet ovat lähtökohta ja todellisuus, johon pedagogiikka ja rakenteet joustavasti vastaavat. Oppimisen tuen kehittämisellä vastataan opiskelijoiden tuen tarpeisiin ja varmistetaan, että yhä useampi opiskelee ja saa tutkinnon.
Oppimisen haasteet kulkevat ihmisen mukana ja ilmenevät elämän eri vaiheissa eri tavoin. Erityispedagogiikan yliopettaja Kaisa Räty kannustaa tunnistamaan myös opiskelijoiden vahvuudet. Moni erityistä tukea tarvitseva oppija loistaa työssä ja työurallaan, kun voi hyödyntää vahvuuksiaan, joiden varaan urapolkua on mietitty jo opiskeluaikana.
Räty kouluttaa Jamkissa ammatillisia erityisopettajia ja tutkii erityistä tukea. Aikuisten oppimisen tuki on lähellä hänen sydäntään. Neljännen polven ammattikasvatuksen ammattilainen on toiminut myös ammatillisena opettajana, erityisopettajana ja asiantuntijana opetushallinnossa.
Pienet yksilölliset ratkaisut
”Oppimisen tuessa on kyse usein pienistä asioista ja teoista, jotka helpottavat oppimista. Opettajilla on keinoja ja avaimet jo olemassa”, kertoo Räty. Nuorten ja aikuisten opiskelijoiden kanssa tilanne avautuu ja ratkaisut löytyvät usein avoimesti puhumalla – minkälaista tukea tarvitset ja voinko olla apuna? Opetus- ja ohjaushenkilöstön asenteella on myös merkitystä.
Tukitoimia ja mukautuksia myös työssä
Myös työyhteisöissä on tärkeää tunnistaa moninaisuus ja luoda tilaa erilaisille tavoille oppia ja tehdä töitä. Työssä oppimista ja saavutettavuutta rakentavat samanlaiset arjen valinnat kuin koulussa: yksilölliset ratkaisut, avoimuus ja hyväksyntä erilaisille tavoille oppia ja toimia. Tietoisuus oppimisen haasteista auttaa esihenkilöitä ja kollegoita luomaan hyväksyvää ilmapiiriä.
”Aikuisella oppimisen haasteet voivat tulla esille muutostilanteissa, uuden opettelussa tai monialustaisessa työskentelyssä, kun tiedon määrä ja työtapojen sirpaleisuus kuormittavat”, Räty kuvaa. Esihenkilön on hyvä kysyä mahdollisista oppimisen haasteista, huolehtia perehdytyksestä ja edistää toimintatapoja ja tahtotilaa, joilla inklusiivista työelämää rakennetaan. Yhdessä työntekijän kanssa voidaan sopia häntä helpottavista konkreettisista tukitoimista. Myös tekniikka toimii hyvänä apuna niille, joilla on erilaisia oppimisen haasteita.
”Koulutuksessa inkluusiota on kehitetty jo kauan. Se ei silti tule koskaan valmiiksi, vaan opiskelijoiden osallisuutta ja tarvittavaa tukea tulee arvioida jatkuvasti”, Räty muistuttaa ja nostaa esimerkkinä opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin haasteet, joihin ei voida vastata perinteisillä erityisopetuksen keinoilla, vaan tarvitaan yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa.
Oppimisen tuki uudistuu ammatillisessa koulutuksessa. Uudistukset haastavat koulutuksen järjestäjiä tarkastelemaan rakenteitaan ja käytäntöjään. Huomio kohdistuu myös työelämässä oppimiseen.
