Mukana oli kuusi opiskelijatiimiä aina agrologian, kemiantekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan kuin energia- ja ympäristötekniikan aloilta. Yritysosaamista edustivat Biopallo Systems, Sitowise ja UOMA. Monikerroksiseen haasteeseen esitettiin ratkaisuiksi niin digitaalisia alustoja kuin sivuvirtojen jalostamista kasvualustoiksi tai jopa sementiksi.
Hackathonin toimeksiantaja ja mentorointiin osallistunut Kemin Digipoliksen Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila oli tyytyväinen näkemäänsä. “Tosi laaja kirjo laadukkaita ideoita. Opin itsekin uusia asioita, ja ennen kaikkea nuorten tuomaa uutta tapaa ajatella asioita”.
Kaksi opiskelijatiimiä kolmen parhaan joukossa – sähköalaa opiskeleva voittajatiimi vakuutti
Kolmannelle sijalle ylsi Aalto Yliopiston kemiantekniikan insinööriopiskelijoiden Click Clack-tiimi konkreettisella konseptillaan, jossa sivuvirrat jalostetaan uusiksi tuotteiksi ja samalla parannetaan alueen vedenlaatua. Toiseksi tuli Biopallo Systemsin palvelumalli, joka mahdollistaa mm. metsäteollisuuden sivuvirtojen käsittelyn suoraan tehtaalla korkeamman jalostusasteen tuotteeksi.
Voittajaksi kruunattiin sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriopiskelijoiden Jamk Leväryhmä, joka esitti mikrolevän kasvattamista eri sivuvirtoja ja hukkalämpöä hyödyntämällä ja tarjosi myös laajan kirjon ideoita mikrolevän hyödyntämiseen. Voittajatiimin mukaan lähteminen sai kimmokkeen Hiili – haitasta hyödyksi -hankkeesta (HiHaCO2), jossa ryhmän jäsen Jesse Suvinen suorittaa harjoitteluaan. Mukaan lähtemistä ryhmä kuitenkin kuvailee lähes puolivahingoksi. “Ensimmäinen asia näin insinöörinä oli selvittää, mikä sivuvirta on“, Suvinen myöntää. “Voitto tuntuu hyvältä. Hackathonista saatiin käytännön kokemusta pitchauksen suunnitteluun ja pitämiseen, joka ei ollut meille vielä kovin tuttua. Toki tämä on hyvä lisä opiskelijan CV:ssä. Aihetta tutkitaan edelleen HiHa-projektissa, jossa jatkan harjoittelua.”
“Vaikutuimme kuullessamme, miten paljon lisäarvoa mikrolevä voi tuottaa, eikä ainoastaan sivuvirtojen hyödyntämisessä vaan myös eri liiketoimintojen tulonlähteenä,” kertoo Pussila voittajakriteereistä.
Myös tapahtumaa paikan päällä seurannut NG Nordicin tutkimus- ja kehityspäällikkö Reetta Anderson on tyytyväinen päivän antiin: “Oli inspiroivaa osallistua ReFlow Hackathoniin ja kuulla viimeistellyt pitchaukset. Jatkamme ilman muuta mielenkiintoisimpien tiimien ja ideoiden seurantaa ja pyrimme osaltamme myös tukemaan niiden edistämistä.”
“Tämä kisa osoitti sen, että tällaisia avoimia innovointikisoja tarvitaan, sillä avoimesti laatikon ulkopuolelta saattaa tulla yllättäviä ja raikkaita nostoja”, tiivistää Pussila päivän annin.
Hackathon järjestettiin Kiertotalouskeskuksen toimeksiantona osana suurempaa Meri-Lapin alueen projektia, jossa on mukana myös laaja joukko alueella toimivia prosessiteollisuuden yrityksiä kuten NG Nordic, MetsäGroup, sekä SMA Minerals.
