Tässä yhteistyömallissa työelämäyhteistyötä tehdään pitkäkestoisesti samojen kumppaneiden kanssa koko vuoden, mikä tukee opiskelijoiden osaamisen syventymistä ja ammatti-identiteetin kehittymistä. Työelämään on integroitu sekä teoriaopetusta että käytännön harjoittelua. Uutta on myös se, että pilottiryhmä oli ensimmäisen kerran hoitotyön työympäristössä jo kolmannen opintoviikkonsa jälkeen. Hoitotyön autenttisiin tilanteisiin mennään siis jo aivan opintojen ensi metreillä. Pilottiryhmää koordinoi Terveysinstituutin lehtori Leena Rasa. Lisää pilottiryhmästä voit lukea tästä jutusta (Jamkin henkilöstön intra).
Aidoissa työelämän tilanteissa oppiminen avaa sairaanhoitajan työn kokonaisuuden opiskelijoille nopeasti. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden opettaa myös työelämässä tarvittavia tärkeitä hyvinvointitaitoja opiskelijoille jo varhain. Sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitotyön harjoitteluun lisättiinkin myös hyvinvointi- ja työkykytaitoihin keskittyvä valmennus. Valmentajana toimi Likes-tulosalueen testauspäällikkö Jarmo Heiskanen.
"Sairaanhoitajan työtehtävänä on paitsi sairauksien hoitaminen, myös terveyden edistäminen. Valmennuksen avulla katse lähtee itsestä ja omasta hyvinvoinnista ennen kuin aletaan auttaa muita. Ammattikorkeakoulun tehtävä on tukea opiskelijoiden hyvinvointia. Hyvinvointivalmennuksen avulla tarjoamme tietoa ja tukea ihan konkreettisella, modernilla menetelmällä", Leena kuvailee.
Firstbeat-mittari työkaluna hyvinvoinnin seuraamisessa
Hyvinvointivalmennuksen tarkoitus oli oppia, mitä kaikkea on työelämässä otettava huomioon omaan hyvinvointiin, palautumiseen ja terveyteen liittyen. Menetelminä valmennuksessa toimivat Firstbeat Life -hyvinvointimittaus, yhteis- ja pienryhmävalmennukset, hyvinvointitehtävät ja kyselyt. Viiden yhteis- ja pienryhmävalmennuskerran aikana sekä hyvinvointitehtävissä aikana käsiteltiin unen palauttavuutta, palautumista työpäivän aikana, fyysistä aktiivisuutta, työn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta sekä tietoa omasta kunnosta ja sen riittävyydestä työn vaatimuksiin nähden. Valmennustapaamisiin kuului myös itsereflektio ja valmentajan antama palaute. Valmennuksen sisällöt oli suunniteltu erityisesti hoitotyön vaatimukset ja realiteetit huomioon ottaen. Kaikkiaan valmennuksen kesto oli kymmenen tuntia ja se sisällytettiin osaksi sairaanhoitajan tutkinnon opintokokonaisuutta.
Opiskelijat asettivat itselleen kyselyiden pohjalta hyvinvointitavoitteita, joiden täyttymistä seurattiin neljän viikon pituisella Firstbeat Life -mittauksella. Firstbeat mittaa sydämen sykevälivaihtelua. Sitä tarkkailemalla voidaan arvioida stressin ja palautumisen tasapainoa, unen palauttavuutta ja liikunnan terveysvaikutuksia. Mittausjakson aikana opiskelijat näkivät, miltä oma tilanne mitattuna näyttää ja millaisia vaikutuksia heidän teoillaan hyvinvoinnille konkreettisesti oli. Jarmo kuitenkin painottaa, että mittaaminen ei ole valmennuksessa itseisarvo, vaan työkalu.
"Valmennuksissa opiskelijat saivat tietoa siitä, miten esimerkiksi palautumista tai unta voi edistää. Mittaamisella voidaan todentaa, millainen vaikutus tehdyillä toimilla ja muutoksilla on. Jatkossa tilannetta voi arvioida omiin aistimuksiin ja tuntemuksiin perustuen", Jarmo valottaa.
Opiskelijoiden, valmentajan ja opettajan kokemukset hyvinvointivalmennuksesta rohkaisevia
Valmennuksesta saatu palaute oli positiivista ja opiskelijoiden kokemukset rohkaisevia. Selkeä enemmistö koki saaneensa valmennuksesta uutta tietoa omasta hyvinvoinnistaan ja työkyvystään. Useiden opiskelijoiden mielestä oli kiinnostavaa ja hyödyllistä saada myös mittarilla mitattua tietoa esimerkiksi stressin ja palautumisen tilasta. Jarmon näkemyksen mukaan jo lyhyen mittausjakson aikana opiskelijoiden hyvinvointitaidoissa tapahtui selkeää edistystä ja näkyi muutosta parempaan. Eräällä opiskelijalla jopa havaittiin mittauksen ansiosta terveyteen liittyvä haaste, johon sitten on saatu apua.
Myös opettaja sai valmennuksesta tärkeää tietoa: valmennuksen aikana havaittiin, että opiskelijat eivät raaski pitää riittävästi taukoja työpäivän aikana. Tämä on tärkeä havainto kestävän työkulttuurin oppimiseksi.
"Sairaanhoitajan ammattiin liittyy merkittävästi kiire työelämässä, ja kun tällaisia huomioita tehdään jo varhaisessa vaiheessa, pystymme heti puuttumaan opittaviin tapoihin", Leena kuvailee.
"Mittaustuloksista näkee, että päivät ovat opiskelijoille tiukkoja ja kuormaa on paljon, joten tauottaminen sekä töissä että opinnoissa olisi tärkeä taito oppia", Jarmo komppaa.
Valmennuksen pilotointi jatkuu Jamkissa
Pilottivalmennus ei suinkaan jää tähän. Tulevana syksynä 2025 pilottivalmennukseen nyt osallistuneelle ryhmälle toteutetaan uusi mittausjakso, jolloin voidaan seurata hyvinvointia vaalivien tapojen muodostumista ja tavoitteiden toteutumista pidemmällä aikavälillä. Valmennusta tullaan myös pilotoimaan muillakin koulutusaloilla Jamkissa ja lopullisena päämääränä on saada valmennus osaksi pakollisia opintoja, jolloin jokaisella Jamkista valmistuvalla opiskelijalla olisi perustiedot ja -taidot omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen työelämässä.
