Vähemmän liikkuvien opiskelijoiden tunnistamisen ja toimintaan osallistumisen on moni oppilaitostoimija kokenut haastavana. Vähäisen liikkumisen taustalla on monia tarinoita, eikä opiskelijan vähäiseen liikkumiseen ole useinkaan syynä se, ettei hän liikkumisesta tai liikunnasta pitäisi. Liikkumisen edistäjillä on luonnollisesti itsellään hyvin luonteva suhde liikkumiseen ja asettuminen vähemmän liikkuvan asemaan voi olla vaikeaa.
Työkaluja liikkumisen yhdenvertaisuuden edistämiseen -materiaalin on koonnut Likesin tutkija Hanna-Mari Peotta. Materiaalissa tuodaan esille työkaluja ja näkökulmia, joita on tärkeä huomioida kun suunnitellaan liikkumista edistävää toimintaa oppilaitoksissa.
Tavoitteena:
- että jokainen opiskelija voi kokea Liikkuva opiskelu -toiminnan itselleen mahdolliseksi ja tuntea aktiivista toimijuutta.
- että oppilaitokseen luodaan mahdollisimman tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset liikkumisen mahdollisuudet.
Tutustu materiaaliin alla olevasta linkistä:
Liikkumisen intersektionaalisuuskiekko -työkalu oppilaitoksen hyvinvointityöhön
Liikkumisen intersektionaalisuuskiekko tekee näkyväksi eri tekijöiden risteämiä, jotka edistävät tai vaikeuttavat opiskelijan omaehtoista liikkumista ja oppilaitoksen liikkumista edistävään toimintaan osallistumista. Sen avulla voidaan myös tukea liikkumisen edistämistyötä tekevien herkkyyttä tunnistaa yhteiskunnassa tai oppilaitoksessa vallitsevia käsityksiä, joiden perusteella teemme (tiedostamatta) oletuksia opiskelijoista ja heidän käyttäytymisestään.
Kiekon ulko- ja sisäkehällä mahdollisuudet omaehtoiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen ovat jakautuneet epätasaisesti: toisilla mahdollisuuksia on enemmän kuin toisilla. Mitä enemmän opiskelijan oma elämä paikantuu ulkokehälle, sitä enemmän opiskelija tarvitsee tukea toimintaan osallistumiseen ja ryhmässä toimimiseen. Jokaisen opiskelijan tilanne on kuitenkin yksilöllinen. Opiskelija voi asettua pääosin kiekon ulkokehälle, mutta jos muutamat tärkeät tekijät ovat sisäkehällä, opiskelija ei välttämättä ole huonossa asemassa suhteessa liikkumiseen. Näin ollen yksittäiset tekijät, kuten toimintakyky tai ulkomaalaistaustaisuus eivät ole automaattisesti liikkumista estäviä tekijöitä.
Saavutettavuuden nelikenttä
Toinen materiaalissa esiteltävä työkalu on saavutettavuuden ja esteettömyyden nelikenttä. Saavutettavuudella tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön järjestämistä ja toteutumista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Saavutettavuus on myös tiedon saamista, osallisuutta, turvallisuutta ja ystävyyssuhteita. Nelikentän avulla Liikkuva opiskelu -toimintaa voidaan kehittää ja arvioida fyysisen, psyykkisen, pedagogisen, sosiaalisen, asenteellisen ja kulttuurillisen näkökulman kautta. Materiaalissa tuodaan esille esimerkkien avulla, miten näitä asioita huomioidaan käytännön työssä, jotta jokaisella opiskelijalla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen.
