Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin tuoreen tutkimuksen mukaan aiemmat negatiiviset liikuntakokemukset voivat vaikuttaa aikuisten halukkuuteen liikkua vapaa-ajallaan.
Tutkimuksessa analysoitiin laajaa haastatteluaineistoa, jossa aikuiset kertoivat aiemmista kielteisistä liikuntakokemuksistaan, niiden taustalla olleista laukaisijoista sekä nykyisestä liikuntakäyttäytymisestään. Aineisto kerättiin osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana STYLE -tutkimushanketta.
Negatiiviset liikuntamuistot jäävät mieleen
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aiemmat negatiiviset kokemukset ja niihin yhteydessä olevat tunteet – kuten häpeä, pelko tai epäonnistumisen tunne – voivat estää tai vaikeuttaa liikuntaan osallistumista. Joissain tapauksissa ne voivat myös motivoida liikkumaan enemmän.
Negatiivisten liikuntamuistojen taustalla on usein kielteisiä kokemuksia; tapaturmia, epämiellyttäviä ensikokeiluja ja liikuntaan pakottamista sekä sosiaaliseen ympäristöön, kuten vertailua muiden liikkujien taitotasoon tai perhedynamiikkaan liittyvää syyllisyyden tunnetta. Lisäksi pimeä ulkoiluympäristö ja henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ulkonäkö, persoonallisuus ja taidot, saattoivat olla negatiivisten kokemusten ja niihin linkittyneiden tunteiden laukaisijoina. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kielteisten tunnemuistojen ei tarvitse välttämättä olla edes todellisia.
Tutkimus tuo esiin kokemuksellisen välttelyn ilmiön negatiivisten liikuntakokemusten selittäjänä. Ihmiset saattavat vältellä liikuntaa, sillä he eivät halua kokea siihen liittyviä epämiellyttäviä tunteita tai muistoja. Tämä voi johtaa fyysisesti passiiviseen elämäntapaan, koska välttämiskäyttäytymisellä on taipumusta laajentua yhdestä tilanteesta toiseen.
”Voimakas samaistuminen liikuntaan liittyviin esteisiin, kuten se, että ei ole aikaa tai ulkona on huono sää, voivat torpata liikuntasuunnitelmat, mikäli esteet mielletään ikään kuin totuutena, ilman taitoja huomata ja tunnistaa omaa reagointi- tai ajattelutapaa”, sanoo johtava asiantuntija, liikuntapsykologiaan erikoistunut Anu Kangasniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesiltä.
Kielteiset kokemukset voi kääntää voimavaraksi
Tutkimuksessa hyödynnettiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan kuuluvaa viitekehystä ja psykologisen joustavuuden mallia, jonka mukaan kyky hyväksyä epämukavat tunteet ja toimia arvojensa mukaisesti on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja aktiivisuuden edistämisessä.
Kielteiseksi koettu tunne tai liikkumista estävä ajatus on mahdollista hyödyntää oman toiminnan polttoaineeksi, eikä niiden tarvitse automaattisesti estää omaa toimintaa.
”Olennaista on tulla tietoiseksi omista ajattelumalleista, ja niiden vaikutuksista omaan toimintaan. Lempeä omien tunteiden hyväksyminen, itsemyötätunto sekä liikkuminen omia arvoja ja kehoa kuunnellen voivat mahdollistaa liikunnan jopa tätä estävien ajatusten ja tunteiden kanssa tai niistä huolimatta”, pohtii Anu Kangasniemi.
Lähde
Sandberg, B., Hurmerinta, L., Kangasniemi, A., & Leino, H. M. (2025). Experiential Avoidance Related to Leisure Time Physical Activity. Leisure Sciences, 1–21. https://doi.org/10.1080/01490400.2025.2517342
