Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuu jatkuvaa hybridivaikuttamista. Hybridiuhkat ovat monimutkaisia, ne tapahtuvat pitkän ajan kuluessa ja kohdistuvat usein yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin.
“Hybridiuhka tarkoittaa ulkoista, tarkoituksellista vaikuttamista, jossa valtiollinen toimija pyrkii yhdistämään erilaisia keinoja vaikuttaakseen kohdemaan toimintaan. Maan haavoittuvuuksia pyritään hyödyntämään huomaamattomasti. Esimerkiksi valheellisen tiedon levittämisen tarkoituksena on horjuttaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin”, kertoo projektipäällikkö Elina Suni Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutista.
Keräämällä dataa erilaisista hybridiuhista pystytään luomaan tilannekuvaa ja ennakoimaan tulevaa. Hanke koskettaa laajasti eri toimialoja, jotka ovat kriittisiä yhteiskunnan toiminnan kannalta, kuten vesi- ja energiasektoria sekä liikennettä.
Hybridiuhkilta suojattu kriittinen infrastruktuuri (HUSKI) -hankerahoituksella turvataan kriittisen infrastruktuurin toimintaa ja vastataan hybridiuhkiin kehittämällä dataan pohjautuva tilannekuvapalvelu, joka auttaa toimijoita havaitsemaan ja torjumaan hybridiuhkia nopeasti.
“Jamk tuo projektiin erityisesti kriittisen infrastruktuurin toimijoiden kyberturvallisuuden kehittämisosaamista. Kybervaikuttaminen on yksi monista hybridivaikuttamisen keinoista. Muita ovat poliittiset, diplomaattiset, taloudelliset, sotilaalliset ja informaatiovaikuttamisen keinot”, Suni jatkaa.
Vaikeasti havaittavat moninaiset hybridiuhat
Hybridiuhkissa käytetään monenlaisia haavoittamisen keinoja kuten disinformaatio-kampanjoita, kyberiskuja ja välineellistettyä maahanmuuttoa. Vuosi sitten tapahtuneet murtautumiset Suomen vesilaitoksiin ovat yhdenlainen esimerkki hybridiuhasta.
Juuri tämän kaltaisia hybridiuhkia hankkeella kartoitetaan. Signaalit hybridiuhista voivat olla vahvoja tai heikkoja, mutta linkittämällä ilmiöitä yhteen ja analysoimalla kokonaiskuvaa, voidaan varautua.
“Dataa analysoimalla pystymme löytämään hybridiuhkakampanjat ja niihin liittyvät iskut sekä varoittamaan kriittisen infrastruktuurin toimijoita. Lisäksi kehitämme toimenpiteitä, joiden avulla kriittisen infrastruktuurin toimijat voivat parantaa kyvykkyyttään iskuja vastaan,” toteaa Päivi Mattila, Turun AMK:n johtava asiantuntija ja Cyber and Hybrid Resilience -tutkimusryhmän vetäjä.
Hankerahoitus on kaksivaiheinen. Ensimmäiselle kahdelle vuodelle myönnetään kaksi miljoonaa euroa. Rahoitus jatkuu seuraavalle kolmelle vuodelle kolmen miljoonan euron suuruisena, mikäli ensimmäisen vaiheen tavoitteet on saavutettu.
Mukana hankkeessa ovat Turun AMK:n ja Jamkin lisäksi Turun ja Jyväskylän yliopistot. Hankkeessa hyödynnetään laaja-alaista osaamista niin datan käsittelyn, tekoälyn kuin kulttuurin, viestinnän, politiikan, tiedustelun ja taloudenkin aloilta.
