Myös lapsi voi joutua hätätilanteeseen ja kohdata jopa elottomuuden. On tärkeää, että lapsi oppii tunnistamaan tilanteen ja osaa soittaa hätänumeroon 112. Lapset oppivat luontevasti myönteisen asenteen elvytykseen, vaikka taidot ja voimat kehittyvätkin iän myötä. Lapsen luottamus omaan toimintavalmiuteen kasvaa, kun hän voi harjoitella auttamista. Lasten ja nuorten elvytysosaaminen tuo yhteiskunnallista hyötyä ja tukee turvallisuuskulttuurin kasvua.
Ensimmäinen Kids Save Lives -mallin mukainen kokeilu toteutetaan Hankasalmella. Saadun kokemuksen jälkeen tavoitteena on järjestää vastaavia valmennuksia muualla. Koulutuksista kerätään kokemuksia ja palautetta sekä ohjaajilta että lapsilta. Parhaassa tapauksessa syntyy lumipalloefekti, kun lapsi kertoo kotonaan elvyttämisen tärkeydestä ja voi jopa opettaa vanhempiaan.
"Lapsille elvytystä voidaan opettaa hänelle sopivalla tavalla. Olemme TATU-hankkeessa vierailleet myös kouluilla ja testanneet, miten nuoret suhtautuvat elvyttämiseen. Palaute on ollut todella positiivista. Työ kannattaa – vähitellen elvytysvalmiudet saaneista lapsista ja nuorista kasvaa elvytystaitoisia aikuisia", toteaa projektiasiantuntija Kaisu Paalanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Päivittyvät elvytysohjeet kannustavat
Elvytysohjeet päivittyvät suomeksi ensi keväänä. Näissä ohjeissa suositellaan elvytysopetusta jo 4–6-vuotiaille. Opetus toki sovitetaan lasten iän mukaiseksi.
Euroopan elvytysneuvosto on luonut Kids Save Lives -koulutusmallin, jossa valmennetaan opettajia. Suomen Elvytysneuvosto on tehnyt koulutusta tutuksi kouluille Suomessa. Malliin kuuluu maksuton koulutus opettajille, jotka sitten opettavat elvytystä omille oppilailleen. Tavoitteena on, että jokainen koululainen uskaltaa lähteä auttamaan elotonta, osaa hälyttää apua ja myös toimia eli elvyttää. Kouluttajille on valmiit materiaalit ja ohjekirjat, miten eri ikäisten kanssa toimitaan. Mallin kotisivuilla todetaan, miten “Valtakunnallisella koululaisille suunnatulla elvytysopetuksella on merkittävin ja pitkäkestoisin vaikutus maallikkoelvytyksen määrän lisäämiseen yhteiskunnassa. Koululaisten elvytysopetus näyttää olevan myös menestyksekkäin keino tavoittaa koko väestö pitkällä aikavälillä.”
”TATU-hankkeessa on todettu, että mallia kannattaisi viedä myös koulun ulkopuolelle, esimerkiksi lasten ja nuorten kanssa työskenteleville kuntien, järjestöjen ja yhdistysten toimijoille”, kertoo TATU-hankkeen projektikoordinaattori Tiina Kivioja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Osa arjen turvallisuuden kehittämistä
Keski-Suomen Sydänpiirin ja Jyväskylä ammattikorkeakoulun TATU – Taajamien turvallisuus Keski-Suomessa -hankkeessa kehitetään keskisuomalaisten arjen turvallisuuden tietoja, taitoja ja työkaluja. Hankkeessa painotetaan yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja yhteisön yhteistä varautumista. Hankkeen on rahoittanut Keski-Suomen ELY-keskus EU:n maaseuturahastosta.
