Liikunta- ja elintapaohjaus sai siihen osallistuneilta runsaasti positiivista palautetta ja sen todettiin olleen vaikuttavaa myös mittausten perusteella. Fyysinen kuntotaso sekä itsearvioitu työkyky parani valtaosalla liikunta- ja elintapaohjaukseen osallistuneista. Niinpä yksi hankkeen keskeisistä tehtävistä on kuluvan kevään aikana auttaa kohdekaupunkeja siinä, että liikunta- ja elintapaohjaus vakiintuu kaupunkien henkilöstön työkyvyn ja työssä jaksamisen tukikeinoksi myös hankkeen jälkeen.
Liikunta- ja elintapaohjauksen palvelupolku voidaan rakentaa olemassa olevia palveluja hyödyntämällä
Kaikissa kohdekaupungeissa järjestetään yksilöllistä liikuntaneuvontaa tai elintapaohjausta julkisena palveluna erilaisille kohderyhmille. Jyväskylässä, Raisiossa ja Keuruulla liikuntaneuvonnasta vastaa kaupungin liikuntatoimi ja Mikkelissä elintapaohjausta tarjoaa Etelä-Savon Hyvinvointialue. Näin ollen hankkeessa nähtiin hienoksi mahdollisuudeksi se, että kohdekaupunkien henkilöstölle tarkoitettu liikunta- ja elintapaohjauksen palvelupolku voitaisiin rakentaa yhteistyössä kaupunkien liikuntaneuvonnan sekä Etelä-Savon hyvinvointialueen elintapaohjauksen kanssa.
Kaikissa kaupungeissa palvelupolun rakentaminen on lähtenyt jouhevasti käyntiin. Suunnittelutyötä on tehty jokaisen kaupungin kanssa erikseen, jotta palvelupolussa pystytään huomioimaan kaupunkikohtaiset tarpeet ja piirteet. Suunnittelutyötä on tehty yhteistyössä kohdekaupunkien hallinnollisten johtajien, liikuntatoimen päättäjien sekä työterveyshuollon, liikuntaneuvonnan ja elintapaohjauksen edustajien kanssa.
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa liikunta- ja elintapaohjaus tunnistetaan ja koetaan työkykyä sekä työssä jaksamista tukevana henkilöstöetuna. Jotta tämä voitaisiin saavuttaa, työterveyshuollon sekä liikunta- ja elintapaohjauksen välillä täytyy olla toimiva prosessi. Työterveyshuolto on keskeinen niiden työntekijöiden kohtaaja, joiden työkykyä ja työssäjaksamista liikunta- ja elintapaohjaus voi edistää. Tämän lisäksi palvelun on tärkeä näkyä myös kaupunkien henkilöstön sisäisen viestinnän kanavissa ja olla osa esihenkilöiden käytössä olevaa työhyvinvoinnin edistämisen työkalupakkia.
- On hienoa, että olemme päässeet syventämään yhteistyötä työterveyden kanssa. Yhteistyön kautta voimme kehittää työikäisten liikuntaneuvonnan palveluketjua. Jyväskylässä työikäisten osuus liikuntaneuvonta-asiakkaista on ollut vähäisempi kuin esimerkiksi senioriasiakkaiden osuus. Työterveyden kautta pystymme tavoittamaan ison osan kaupungin työntekijöistä, jotka hyötyisivät liikuntaneuvonnasta osana terveyden ja hyvinvoinnin tukemista, Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Kirsi Pelo-Arkko kertoo.
Kattavampi ja yksityiskohtaisempi kuvaus kohdekaupunkien henkilöstöille rakennetusta liikunta- ja elintapaohjauksen palvelupolusta julkaistaan loppukevään aikana.
