Projekti
Vihreän siirtymän silta
Vihreän siirtymän silta -hankkeen tavoitteena oli tukea turvetuotannon parissa tai turvetuotantoon liitännäisillä aloilla työskennelleiden uudelleen työllistymistä. Toimenpiteillä on tuettu myös turvetuotannon alasajosta kärsivien alueiden nuorten urapolkujen muodostumista ja työllistymistä.
Toimenpiteillä on pyritty edistämään vihreää siirtymää, parantamaan työmarkkinoiden kohtaantoa ja tukemaan bio- ja kiertotalousosaajien työllistymistä avoimille työmarkkinoille tuomalla esille vihreän siirtymän parissa toimivien yritysten työvoimatarpeita ja innostamalla nuoria ja alanvaihtajia vihreän siirtymän urapoluille.
Alkuvaiheen toimenpiteenä on kartoitettu maakunnallisten yritysten osaamis- ja työvoimatarpeita sekä piilotyöpaikkoja. Näiden pohjalta on toteutettu valmennusohjelma, jonka kautta osaamistarpeet on tehty näkyviksi ja mahdollistettu työnantajien ja työllistymistä toivovien kohtaaminen. Valmennusohjelman ja yrityskontaktien lisäämisen ohella toimenpiteet ovat tukeneet luonnonvara-alan koulutuksen muotoilua työelämälähtöisemmäksi ja mahdollistavat koulutus- ja urapolkujen rakentamista yhteistyössä yritysten kanssa.
Toimenpiteiden avulla on lisätty tietoisuutta vihreän siirtymän alojen työllistymismahdollisuuksista ja tehtävistä. Tietoisuuden lisäämisen kautta tavoitellaan luonnonvara-alan koulutuksen parempaa vastaavuutta ja soveltuvuutta aiempaa monipuolisempiin työtehtäviin yrityksissä. Yritykset saavat täytettyä työvoimatarpeensa, mikä tukee maakunnan elinvoimaisuutta ja parantaa työllisyysastetta.
Vihreän siirtymän silta -hanke oli Euroopan unionin osarahoittama. Lisäksi hanketta rahoittivat POP Konnevesi, POP Lannevesi, POP Kannonkoski, MTK Keski-Suomi sekä LähiTapiola Keski-Suomi.
Projektin tulokset
Luonnonvara-alan osaamistarpeet näkyväksi
Valmennussarja kannusti 80 keskisuomalaista luonnonvara-alan koulutus- ja urapoluille
Vihreän siirtymän silta -hankkeen toiminta rakentui Tulevaisuuden työpolut luonnonvara-alalla -valmennuksen kehittämisen ja pilotoinnin ympärille. Valmennuksesta rakentui 35 tunnin kokonaisuus, jonka aikana osallistujat kuulivat luonnonvara-alan koulutus- ja uramahdollisuuksista, työtehtävistä sekä vihreän siirtymän myötä muuttuvista osaamisvaatimuksista suoraan alan asiantuntijoilta ja yrityksiltä. Osana valmennusta järjestettiin myös useampi yritysvierailu esimerkiksi Valtralle ja Metsä Groupille. Tulevaisuuden työpolut luonnonvara-alalla -valmennus pilotoitiin kolme kertaa: ensimmäisen kerran syksyllä 2025 (30.9.–9.12.) ja kahdesti keväällä 2026 (21.1.–31.3. ja 17.3.–26.5.). Osallistujia kolmessa valmennuksessa oli yhteensä 80.
Valmennuksen jatkokehitystä sekä skaalautuvuutta varten luotiin valmennusmalli (pdf), jossa on kuvattuna valmennuksen rakenne sisältäen aiheet, kesto ja toteutusmuodot, tehtävänannot ja valmennuksen toteutusta tukevat käytännöt. Mallivalmennus helpottaa mallin skaalaamista muissa hankkeissa, organisaatioissa sekä eri toimialoilla ja tukee samalla myös toiminnan juurruttamista hankerahoituksen päätyttyä.
Valmennuksen kehittämisen lähtökohdista, pilotoinnista ja sen myötä saaduista opeista on myös julkaistu artikkeli Luonnonvara-alan koulutus- ja urapolut näkyväksi keskisuomalaisille. Artikkeli tarjoaa myös havaintoja siitä, miten vihreän siirtymän osaamistarpeisiin vastaavia valmennuksia voidaan suunnitella ja kehittää alueellisen elinvoiman tueksi.
Valmennuksen pohjalta syntyi maksuton ja kaikille avoin oppimateriaali
Valmennuksen pohjalta laadittiin avoimesti ja maksutta hyödynnettävä Osaajaksi luonnonvara-alalle -oppimateriaali. Oppimateriaalin avulla voi tutustua luonnonvara- ja biotalousalaan, alan koulutusvaihtoehtoihin ja uramahdollisuuksiin, sekä osaamistarpeisiin. Materiaaleihin sisältyy myös oman osaamisen tunnistamiseen, työnhakuun, yrittäjyyteen ja verkostoitumiseen liittyviä sisältöjä. Materiaalit tukevat erityisesti koulutus- ja urapolkuaan suunnittelevia nuoria, alanvaihtajia ja työnhakijoita. Materiaalit tarjoavat kuitenkin opittavaa kaikille luonnonvara-alan koulutus- ja uramahdollisuuksista kiinnostuneille. Oppimateriaalia voivat hyödyntää itsenäisesti opiskelijoiden ja työnhakijoiden lisäksi esimerkiksi opettajat, opinto-ohjaajat, työllisyyspalvelut ja muut uraohjauksen ammattilaiset.
