Projekti
Työvoiman kohtaannon parantaminen pohjoisessa Keski-Suomessa
Projektin rahoittajat
Tämän esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää yritysten työvoimatarpeet, työllistämisen esteet ja työnantajien toiveet. Hanke ei vielä muuttanut toimintaa käytännössä, vaan tuotti kattavan tietopohjan, jonka avulla seuraavissa vaiheissa voidaan suunnata koulutusta, rekrytointia ja työllisyyspalveluita tehokkaammin.
Mitä projektissa konkreettisesti tehtiin?
1. Yritysten kuuleminen ja kohtaaminen
- 66 yritystä pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen 13 kunnasta osallistui tiedonkeruuseen.
- Yritysten toimitusjohtajia, HR-vastaavia ja rekrytoinnista päättäviä haastateltiin. Haastattelut toteutettiin yrityksissä paikan päällä, etäyhteydellä, verkossa tai puhelimitse yrityksen toiveiden mukaan.
- Yrityksiltä tiedusteltiin esimerkiksi sitä, minkälaista osaamista ne tarvitsivat seuraavan 1–2 vuoden aikana, hyödyntävätkö he julkisia palveluita rekrytoinnin tukena ja olivatko he valmiita palkkaamaan opiskelijoita.
2. Tilastojen ja aiemman tiedon yhdistäminen
- Projektissa hyödynnettiin TE-palvelujen tilastoja, aiempia työvoimabarometreja ja yritysrekisteritietoja.
- Näitä yhdistettiin yrityksiltä saatuihin kokemuksiin, jolloin syntyi luotettava ja ajantasainen tilannekuva.
3. Analyysi kolmella tasolla
- Mikrotaso: tarkasteltiin yksittäisten yritysten tarpeita ja rekrytointiin liittyviä käytännön haasteita.
- Mesotaso: tarkasteltiin toimialojen (esim. ICT, metalli, sote, ravintola-ala) yhteisiä tarpeita ja trendejä.
- Metataso: muodostettiin koko alueen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kokonaiskuva.
- Tulokset koottiin alakohtaisiksi profiileiksi, visuaalisiksi infograafeiksi ja konkreettisiksi suosituksiksi.
- Esiselvitystyön tulokset julkaistiin raportissa.
5. Tulosten jalkauttaminen
- Järjestettiin pienimuotoisia tilaisuuksia kunnille, työllisyyspalveluille ja oppilaitoksille.
- Tulosten julkaisutilaisuus järjestettiin 26.8.2026 Äänekoskella Pankkarilla.
- Tulokset julkaistiin selkeinä raportteina, dioina ja tiivistettyinä infograafeina, jotta tieto oli helposti hyödynnettävää.
- Tulosten avulla ohjaajat niin työllisyysalueella kuin oppilaitoksissa pystyivät hyödyntämään aineistoa kertoessaan ohjattavilleen, millä aloilla ja millaisilla taidoilla oli parhaat työllistymismahdollisuudet.
Mitä hyötyä projektista oli?
Yrityksille: Mahdollisuus kertoa suoraan, millaista työvoimaa tarvittiin ja millaiset tekijät helpottaisivat rekrytointia.
Kunnille ja työllisyyspalveluille: Ajantasainen tieto auttaa suuntaamaan palveluja ja tukia sinne, missä tarve on suurin.
Oppilaitoksille: Konkreettista tietoa siitä, millaisia taitoja ja valmiuksia opiskelijat tarvitsevat, ja millaista osaamista kannattaa koulutuksessa painottaa.
Työnhakijoille ja opiskelijoille: Tulevaisuudessa epäsuorasti parantuvina mahdollisuuksina löytää työtä, kun työnantajien tarpeet ja työnhakijoiden osaaminen kohtaavat paremmin mahdollisissa jatkohankkeissa.
Projektin tulokset
- Pohjoisen Keski-Suomen työvoiman kohtaannon tilannekuva – koottiin ajantasainen tieto alueen yrityksistä, työvoiman ja osaamisen tarpeista sekä työmarkkinoiden kehityksestä.
- Työnantajien tarpeet ja näkemykset – selvitettiin työnantajien rekrytointi- ja osaamistarpeita, kielitaitovaatimuksia sekä näkemyksiä erilaisista työn tekemisen muodoista ja joustoista.
- Rekrytoinnin haasteet ja työllistämisen esteet – tunnistettiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikeuttavat työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista.
- Tietoa työnantajien tukitarpeista – koottiin näkemyksiä siitä, millaista tukea ja yhteistyötä työnantajat tarvitsevat työllistämiseen ja rekrytointiin.
- Toimialakohtainen tieto – tunnistettiin eri toimialojen työvoima- ja osaamistarpeita sekä niiden kehityssuuntia.
- Kehittämissuositukset – tuotettiin suuntaviivoja koulutuksen, rekrytoinnin, työllisyyspalvelujen ja yritysyhteistyön kehittämiseen.
- Tiedonkeruun toimintamalli – mallinnettiin tiedonkeruun prosessi, jota voidaan hyödyntää myös muilla työllisyysalueilla.
- Esiselvitysraportti – koottiin hankkeen keskeiset havainnot, analyysit ja suositukset yhteen. Raportti löytyy sivulta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-819-8.
Tuloksia voidaan hyödyntää pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen päätöksenteossa ja tulevien koulutus-, rekrytointi- ja työllisyyspalvelujen kehittämisessä.
Miten tutkimus toteutettiin?
Tutkimus toteutettiin vaiheittaisena prosessina, jossa yhdistettiin tilastotietoa, aiempaa tutkimustietoa, yrityshaastatteluja ja kyselyaineistoa sekä sidosryhmien näkemyksiä.
- Alkukartoituksessa muodostettiin kuva alueen yrityskentästä ja työmarkkinatilanteesta hyödyntämällä tilastoja, yritysrekisteritietoja, aiempia selvityksiä ja alueen toimijoiden asiantuntemusta.
- Yritysten rekrytoinnissa ja kenttäselvityksessä kerättiin tietoa 66 yritykseltä. Yrityksiä tavoitettiin sähköpostitse, puhelimitse, verkostoissa ja yhteistyössä kuntien ja yritysneuvojien kanssa. Tiedonkeruu toteutettiin teemahaastatteluilla ja sähköisellä kyselyllä.
- Aineisto analysoitiin yhdistämällä laadullista ja määrällistä analyysiä. Tarkastelussa tunnistettiin muun muassa työvoiman saatavuuteen, rekrytointiin, osaamistarpeisiin ja palveluihin liittyviä haasteita sekä toimialojen yhteisiä ilmiöitä.
- Tuloksia yhteiskehitettiin työpajoissa ja tilaisuuksissa yhdessä yritysten, työllisyys- ja elinvoimatoimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Näin täydennettiin ja tarkennettiin muodostunutta tilannekuvaa ja etsittiin ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin.
- Lopuksi tulokset koottiin esiselvitysraportiksi, jossa kuvattiin alueen keskeiset työvoima- ja osaamistarpeet, kehittämishaasteet sekä jatkokehittämisen suositukset.
Prosessin tuloksena muodostui systemaattinen ja toistettavissa oleva tiedonkeruun toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös muilla työllisyysalueilla.
Uutiset aiheesta
Uutinen
Puolen miljoonan euron hankerahoitus vauhdittaa uudenlaista koulutusyhteistyötä ja työllistymistä Pohjoisessa Keski-Suomessa
Uutinen
Esiselvityshankkeella tietoa pohjoisen Keski-Suomen työvoimatarpeista ja yritysten työllistämisen edellytyksistä
Johanna Pitkänen
