VILSKE-hankkeessa halutaan selvittää viljantuotannon sivuainevirrasta jalostetun uudenlaisen kuiviketuotteen ominaisuudet, toimivuus ja sopivuus hevosten kuivikekäytössä. Hankkeen innovaatiotyö ja testaukset tuottavat tietoa raaka-aineiden ominaisuuksista ja käsittelystä, kannattavuudesta ja ympäristökestävyydestä.
Hanketta toteuttavat Jamkin Biotalousinstituutti sekä LUT-yliopiston kestävyystutkimuksen osasto. Hankkeessa on valmistunut vuonna 2025 kaksi opinnäytetyötä: Heli Väliahon AMK-opinnäytetyö sekä Anni Karhun diplomityö.
Keski-Suomen maatalouskasvien sivuvirtojen potentiaali biotaloudessa
Heli Väliahon agrologiopintoihin liittyvä opinnäytetyö käsitteli Keski-Suomen maatalouskasvien sivuvirtojen potentiaalia biotaloudessa. Työssä selvitettiin, millainen määrä viljankuivauksen yhteydessä syntyviä sivutuotteita oli saatavilla ja miten niitä voitaisiin hyödyntää erityisesti kuivikemateriaalina sekä energiantuotannossa.
Vaikka viljankuivauksen tähteiden potentiaali on Keski-Suomessa alhaisempi kuin viljelypinta-alaa enemmän sisältävissä maakunnissa, tarkasteltavan sivuainevirran energiasisältö ja alhainen kosteuspitoisuus osoittivat niiden käyttökelpoisuutta erityisesti energialähteinä ja kuivikkeina. Suurimpina haasteina tunnistettiin logistiikka, materiaalin hajanainen sijainti sekä varastoinnin tarve. Lisäksi esille nousi rikkakasvien siementen ja pölyn aiheuttamia haasteita.
Johtopäätöksenä esitettiin, että sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen vaatii teknologisia ratkaisuja, yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä tukea alueellisilta ja kansallisilta kehitysohjelmilta. Alku- ja elintarviketuotannon sivutuotteita on kuitenkin tärkeää tarkastella tarkemmin turpeen korvaamiseksi kuivikemarkkinoilla.
Kuva: SWOT-analyysi viljankuivauksen sivutuotteen hyödyntämisestä
Elinkaarimallinnus viljankuivauksen sivutuotteen potentiaalisille hyödyntämisketjuille
Anni Karhun LUT-yliopiston ympäristötekniikan opintoihin liittyvän diplomityön tavoitteena oli tutkia elinkaariarviointimenetelmää (LCA) käyttäen viljankuivauksen sivutuotteen kuivikkeena hyödyntämisen ympäristövaikutuksia vertaillen eri kuivikelannan käsittely- ja hyödyntämisketjuvaihtoehtoja. Materiaalin kuivikekäytön jälkeisen käytön vaihtoehtoina tarkasteltiin kompostoitumista lantalassa, biolämmityskattilakäyttöä sekä biokaasun tuotantoa kuivamädätyslaitoksessa. Kaikissa mallinnetuissa skenaarioissa jäännösmateriaali päätyi lannoitus- tai maanparannuskäyttöön. Vertailukohdaksi arvioitiin perinteisten kuivikemateriaalien, turpeen ja kutterin, käytön ympäristövaikutukset.
Ympäristövaikutuksia tarkasteltiin ilmastonlämpenemis-, rehevöitymis- ja happamoitumispotentiaalien perusteella. Tulosten perusteella viljankuivauksen sivutuote vaikuttaa ympäristönäkökulmasta hyvältä vaihtoehdolta, erityisesti ilmastonlämpenemisvaikutuksen osalta. Eri materiaalien ja käsittelyvaihtoehtojen välillä tuli kuitenkin esille lukuisia eroavuuksia, mihin kannattaa tutustua tarkemmin Karhun opinnäytetyössä. Hankkeen loppupuolella LUT-yliopisto tulee päivittämään elinkaariarviointia hankkeen koe- ja testitoiminnasta saaduilla tiedoilla.
Kuva: Elinkaarimallin rajaukset
Vuosina 2024–2027 toteutettava Viljankuivauksen sivutuotteen kierto materiaalina ja energiana (VILSKE) -EIP-hankkeen rahoitus tulee Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelmasta. Syksyn 2025 aikana hankkeessa tehdään kuiviketestejä kahdella tallilla viljankuivauksen sivutuotemateriaalille.
