artikkeli

Monikulttuurinen kohtaaminen ja vuorovaikutus

Teksti
Johanna Pitkänen ja Ulla Koukkari-Anttonen

Kotopaikka-hankkeessa kohdekuntien henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen kehittämiseksi räätälöity koulutus- ja valmennuspaketti sisälsi kuntakohtaisesti määriteltävän kokonaisuuden, jossa yksi toivotuimpia koulutuksellisia teemoja oli monikulttuurinen kohtaaminen ja vuorovaikutus – maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä ja interkulttuurista kompetenssia kunnissa toivottiin avattavan koulutuksellisesti.

Monikulttuurisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen kouluttajana kohdekunnissa toiminut Ulla Koukkari-Anttonen nosti esiin 12 erittäin mielenkiintoista asiaa jokaisen oman kulttuurisen ajatushatun sisälle pohdittavaksi:

  1. Faktat kuntoon! Etsi oikeaa tietoa esimerkiksi siitä, mistä syystä maahanmuuttajat tulevat Suomeen. Mediassa tilaa saavat tällä hetkellä paljon turvapaikanhakijat, mutta vain noin 10 % maahanmuuttajista tulee pakolaisena tai kansainvälisen suojelun tarpeen takia maahan.
  2. Muista historia! Suomi on ollut vasta vähän aikaa maahanmuuttomaa, mutta pitkään sitä ennen maastamuuttomaa. Esimerkiksi 60-luvulla suomalaiset itse muuttivat suurissa määrin Ruotsiin. 
  3. Kuinka kauan maahanmuuttajuus kestää? 
    Maahanmuuttajuuden, kuten identiteetin yleensä, voi määritellä vain henkilö itse. Jos hän itse kokee olevansa suomalainen eikä enää maahanmuuttaja, on hän silloin suomalainen. Nykyisin puhutaan jo kolmannen polven ”maahanmuuttajista”. Monenteenko polveen maahanmuuttajuus jatkuu?
  4. Interkulttuurinen kompetenssi ei synny hetkessä. 
    Toimiminen eri kulttuurista tulevien henkilöiden kanssa edellyttää muun muassa stressin sietämistä, erilaisuuden kunnioittamista ja sovun säilyttämistä. Näitä asioita ei omaksuta hetkessä, vaan se on pitempi prosessi, joka edellyttää taitojen harjoittelemista eli eri kulttuurista tulevien ihmisten kohtaamista. 
  5. Kysy ensin, kuka itse olet, sitten vasta, kuka hän on! Oman kulttuurin tuntemus on edellytys muiden kulttuurien ymmärtämiselle. Meidän täytyy siis tietää, keitä me itse olemme, ennen kuin voimme ymmärtää, keitä muut ovat.
  6. Ota sinivalkoiset silmälasisi pois! Omaa kulttuuria pitäisi oppia katsomaan vieraan silmin, objektiivisesti, ilman oman kulttuurin painoa ja ajatusta oman kulttuurin paremmuudesta muiden suhteen. 
  7. Käännä stereotypiat koskemaan itseäsi tai omaa kulttuuriasi! 
    Stereotypioiden kääntäminen koskemaan suomalaisia ja suomalaisuutta auttaa joskus näkemään, kuinka kapeita ja yleistäviä stereotypiat voivat olla. 
  8. Kaikki samanlaisia, kaikki erilaisia. 
    Kulttuuri voidaan käsittää joko ihmisiä yhdistäväksi tai nimenomaan erottavaksi tekijäksi: Ihmisyys yhdistää meidät kaikki, jolloin voisimme ajatella, että maailmassa on vain yksi kulttuuri, ihmisten kulttuuri. Toisaalta ymmärrämme, että jokainen yksilö on ainutkertainen. Siten voisimme ajatella, että jokaisella yksilöllä on oma ainutlaatuinen kulttuurinsa ja maailmassa on yhtä monta kulttuuria kuin on ihmistä. 
  9. Kohtaa yksilö, älä kulttuuria! 
    Kulttuurien sisällä on valtavasti vaihtelua yksilöiden välillä. Kukaan meistä ei ole puhtaasti yhden kulttuurin tuote. Kohdatessa muualta tulleita on hyvä muistaa, että ensisijaisesti olemme yksilöistä ja vasta toissijaisesti kulttuurimme tuotteita. 
  10. Kysy, jos et tiedä! Emme millään voi tietää ennakolta toisistamme.
    Siksi vuorovaikutustilanteissa on tärkeää kysyä kulttuurisia asioita ihmiseltä itseltään. Ihminen on itse oman kulttuurinsa paras asiantuntija. 
  11. Tutkimuksistakin on hyötyä! 
    On hyvä tietää jotain yleisistä kulttuurieroista, sillä ne selittävät useimmat tilanteet, joissa sattuu väärinymmärryksiä eri kulttuuritaustoista tulevien välillä. Esim. valtaetäisyys ihmisten välillä voi olla pieni tai suuri. 
  12. Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta! Ihmisten väliset suhteet luodaan viestimällä.
    Siksi viestintäongelmat, joita on myös äidinkielisten välillä jatkuvasti, aiheuttavat ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Emme kuitenkaan voi olla viestimättä, joten ymmärrys kulttuurien viestintäeroista ja viestintää helpottavat keinot ovat arvokkaita.

Kirjoittajat

Projektipäällikkö Johanna Pitkänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lehtori Ulla Koukkari-Anttonen, Gradia, Jyväskylä

Kotopaikka

Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun