Korkeakouluopiskelijat tekevät opinnäytetöitä, joissa ratkotaan esimerkiksi yritysten toimeksiantoja, ja osallistuvat yritysten arkityöhön harjoittelijoina. Entä jos yrityksellä on tarve tehdä testauksia Jamkin laboratoriossa, voisiko ne teettää opiskelijatyönä? Tätä kokeiltiin Avoin laboratorio biotalouteen (ALaBio) -hankkeessa yhteistyössä Lampaamon ja Puskianmäen marjatilan kanssa.
Hankkeen opiskelijapilotissa tutkittiin laboratorioympäristössä yritysten sivuvirtatuotteiden toimivuutta kasvualustassa. Opiskelijaa ohjasivat projektipäällikkö Janne Salmi ja laboratoriotöihin liittyen tutkija Miia Jämsén. Opiskelija itse vastasi työn suunnittelusta ja toteutuksesta, asiakaskontaktoinnista, tutkimuksesta ja tuloksista, käytänteistä ja raportoinnista. Työ toteutettiin Jamk Biotalousinstituutissa Saarijärven Tarvaalassa. Muu henkilökunta oli myös käytettävissä konsultointiin sekä perehtymiseen liittyen työn aikana.
Lampaamo on saarijärveläinen pienyritys, jossa tehdään käsityönä villalankaa, koruja ja ihonhoitotuotteita. Puskianmäen marjatilalla viljellään omenia, mansikoita ja vadelmia, sekä tuotetaan hunajaa. Omenoista puristetaan mehua tilan mehuasemalla.
”Pienessä yrityksessä toiminnan moottorina on luovuus, joka ei synny käskemällä. Iso osa yrittäjyydestä on kokeilemista, uskallusta heittäytyä”, kuvailee Lampaamon yrittäjä Annariikka Linna. ”Pienyrittäjänä pitää aktiivisesti kehittää tuotteita, joista asiakkaat olisivat kiinnostuneita. Siksi lähden mielelläni mukaan kehittämään ja ideoimaan uutta.”
Agrologiopiskelija Samuli Jokinen teki kasvualustakokeita, joissa selvitettiin kiinankaalin idätystä ja kasvatusta lampaanvillalla ja / tai omenamäskillä terästetyssä turpeessa. Yrittäjät kehuvat opiskelijaa vuolaasti: ”Samuli on huipputyyppi! Hän teki tarkkaa työtä ja oli aidosti kiinnostunut aiheesta”, sanoo Linna. ”Tilaajana on päästy todella helpolla. On vain toimitettu pussillinen villaa ja sangollinen omenamäskiä, istuttu pari palaveria ja sen jälkeen ihmetelty tuloksia.”
”En osannut odottaa, että villa menestyisi kokeessa niin hyvin, vaan oletin, että omena auttaisi kasvussa enemmän – villa osoittautuikin omenamäskiä paremmaksi”, Linna kertoo. ”Jatkotoimenpiteitä on suunnitteilla, mutta niiden osalta pohdinta on vielä kesken. Joku opiskelija voisi esimerkiksi selvittää opinnäytetyönä, mihin omenalla olisi potentiaalia, vai kannattaako keskittyä vain villaan.”
”Villa osoittautui tosi hyväksi”, vahvistaa yrittäjä Terttu Hakala Puskianmäen tilalta. ”Omenamäskin mädätysaika pitäisi ehkä olla pidempi, koska nyt se oli varsin tuoretta. Sitä voisi kokeilla myös jonkin erikoiskasvin kasvatuksessa tai rikkakasvien torjunnassa, koska se on hapanta.”
Nyt tehdyt kasvualustakokeet ja niiden tekemiseksi kootut tiedot antoivat yrityksille pohjatietoa lisäselvityksiä varten. Tavoitteena onkin jatkaa testaamista ja selvityksiä esimerkiksi opinnäytetyön muodossa.
Lampaamon Annariikka Linnalla on entuudestaan hyviä kokemuksia opinnäytetyön teettämisestä, kuten tuore Leena Ojomaan työ Lammasavusteisen toiminnan kysyntä pohjoisessa Keski-Suomessa (Lammasavusteisen toiminnan kysyntä pohjoisessa Keski-Suomessa - Theseus).
