Keski-Suomen liiton tekemän vetytaloustiekartan mukaan teollisuus on merkittävä vedyn käyttäjä Euroopassa. Vedyn käytön odotetaan kuitenkin kasvavan erityisesti raskaan liikenteen osalta. Vetyä voitaisiin hyödyntää myös biokaasun tuotantoprosessien tehostamisessa.
”Vetyinfrastruktuurin kehittäminen vaatii suuria investointeja ja yhteisiä ponnistuksia. Tästä syystä teollisuuden roolia tulisi vahvistaa vedyn tuotannon ja varastoinnin mahdollistamisessa”, toteaa projektipäällikkö Kati Valpe-Ojala Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Vedyn valtatie -hankkeen järjestämään työpajaan osallistui joukko keskisuomalaisia yritysedustajia ratkomaan vetyyn liittyviä haasteita. Ennakko-odotukset olivat korkealla ja työpajalta kaivattiin oppimisen lisäksi uusia ideoita, vuoropuhelua ja roolien selkeyttämistä. Vihreän siirtymän merkitys logistiikassa, ratkaisujen löytyminen kannattavuuden näkökulmasta sekä yhteistyön merkitys olivat keskustelun keskiössä.
Potentiaalisia vetytalouden toimijoita on Keski-Suomessa läpi koko arvoketjun runsaasti. Vaikka vedyn tuotantoa haluttaisiin lisätä paikallisesti, on organisaatioiden näkökulmasta mahdollisuuksien rinnalla kuitenkin vielä paljon ratkaistavia kysymyksiä.
”Haasteeksi muodostuu riittävän kaluston ja jakeluinfran puuttuminen, minkä vuoksi liiketoiminta ei ole kannattavaa. Investointi- ja käyttökustannukset ovat tällä hetkellä korkeammat kuin liiketoiminnan tuotot. Vedyn käyttöön ei ole vielä riittävästi kysyntää, minkä vuoksi hintakilpailua ei ole. Hinta siis ohjaa lähes kaikkea keskustelua vedystä. Jotta liiketoiminnasta saisi kannattavaa, tulisi tuotantoteknologian ja lainsäädännön tukea paikallista tuotantoa”, Valpe-Ojala summaa työpajassa käydystä keskustelusta.
Työpajaan osallistujat näkivät, että vedyn tuotannon tulisi olla EU:n tukemaa ja vedyn hintakattoon sidottua. Vetyyn liittyvä toiminta ei kuitenkaan voi perustua pitkällä tähtäimellä pelkästään tukien varaan. Tavoitteena on rakentaa alueellisesti kestävä malli, joka pysyy myös tuen vähentyessä. Vedyn käytön nähtiin vaikuttavan positiivisesti niin yrityksen imagoon, vastuullisuuteen kuin huoltovarmuuteen.
”Jamkin roolina vetysektorilla nähdään vahvasti verkostomaisen toiminnan koordinointi. Puolueettomana toimijana Jamk tuo vedyn käyttömahdollisuuksia yritysten tietoisuuteen sekä luo alustaa alueelliselle vuoropuhelulle. Osaamista ja vetyinnovaatioita voidaan kehittää yhteistä hankerahoitusta hakemalla”, Valpe-Ojala toteaa.
Vedyn valtatiellä - H2VT4 projekti edistää Jyväskylän ja Keski-Suomen alueen yritysten valmiutta hyödyntää vedyn liikennekäyttöön liittyvää liiketoimintapotentiaalia. Hanke tuottaa ennakkotietoa alueen energiayhtiöille, teollisuudelle, logistiikkatoimijoille, kuljetusyrityksille sekä muille toimijoille. Samalla selvitetään alueen logistiikkatoimijoiden ja kuljetusyritysten kiinnostusta siirtyä vedyn käyttöön liikenteen polttoaineena. Tarkastelu kattaa myös energiayhtiöiden ja teollisuuden kiinnostuksen vedyn tuotantoon ja käyttöön.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, kestävän kaupunkikehityksen rahoituksella.
