Jälkihuoltoneuvolan toimintamalli lähtee liikkeelle hyvinvointivalmennuksellisesta työorientaatiosta ja monialaisesta sote-yhteisestä työstä. Toimintamallin kehittämistä on ohjannut sijaishuoltoerityisyys. Mukana kehittämistyössä on ollut noin 30 sijais- ja jälkihuollosta kokemusta omaavaa nuorta aikuista. Sijaishuoltoerityisyydellä viitataan esimerkiksi siihen, että lastensuojelulain mukaan sijaishuolto päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta. Useimmat meistä eivät olleet valmiita aikuisia vielä 18-vuotiaina. Meillä oli perhettä ja läheisiä, joilta kysyä neuvoa, kun elämä tuntui vaikealta ja jotka auttoivat huomatessaan avun tarpeen. Sijaishuollosta itsenäistyvällä nuorella näin ei välttämättä ole. Nuoren pitäisi hallita asuminen, raha-asiat, opiskelu, työelämä ja ihmissuhteet samalla, kun taustalla voi olla turvattomuutta tai yksinäisyyttä. Nuorella voi olla myös mielenterveyden haasteita tai päihteidenkäyttöä. Tiedetään, että jälkihuollon asiakkuudessa olevilla nuorilla on ikäluokkaan nähden enemmän terveyteen liittyviä haasteita ja opintojen keskeytymistä. Näillä nuorilla on oikeus erityiseen tukeen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Sijaishuoltoerityisyyden lisäksi palvelujärjestelmämme on ongelmalähtöinen. Se keskittyy usein pahoinvoinnin vähentämiseen ja nopeisiin korjausliikkeisiin. Traumataustaisten lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten kanssa tulisi kuitenkin keskittyä hyvinvoinnin vahvistamiseen. Hyvinvoinnin vahvistaminen vie tilaa pahoinvoinnilta.
Ratkaisuna Jälkihuoltoneuvola ja hyvinvointivalmennuksellinen työote
Jälkihuoltoneuvola on yhteiskunnallinen innovaatio, joka yhdistää hyvinvointivalmennuksen ja monialaisen yhteistyön. Monet nykyiset palvelut keskittyvät yksittäisiin ongelmiin tai toimivat erillään toisistaan. Jälkihuoltoneuvola tavoittelee pitkäjänteistä hyvinvoinnin vahvistamista koko jälkihuollon asiakkuuden ajan siten, että kaikkia jälkihuollon ammattilaisia yhdistää hyvinvointivalmennuksellinen työote. Jälkihuoltoneuvola rakentuu integroidulle monialaiselle, sote-yhteiselle toimintamallille, jossa terveydenhoitaja työskentelee osana jälkihuollon työryhmää. Työskentely on nuorilähtöistä, mutta samalla kiinnipitävää hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamista. Vaikutusten arviointi on rakennettu osaksi toimintaa alusta alkaen. Jälkihuoltoneuvolassa hyödynnetään esimerkiksi FIT-arviointia ja 3X10D-mittaria. Lisäksi nuorten hyvinvoinnin muutosta on seurattu jälkihuollon läpileikkaavalla tilastoinnilla.
Pahoinvointia ei voi vain poistaa, vaan tilalle on rakennettava hyvinvointia
Jokaisella nuorella on oikeus hyvinvointiin. Erityisesti lastensuojelutaustaiset nuoret tarvitsevat palveluiden kiinnipitävyyttä ja pitkäjänteistä hyvinvointia vahvistavaa tukea ja oppimista.
“Me Jatkos-hankkeessa toivomme, että jälkihuoltoneuvolan toimintamalli ja hyvinvointivalmennuksellinen työote skaalautuisivat myös Keski-Suomen ulkopuolelle. Kiinnostusta tälle selkeästi on”, projektipäällikkö Erikka Levälahti toteaa. "Toiveena on, että jatkossa nuorelta ei kysytä vain mikä on vialla, vaan mikä auttaa häntä voimaan hyvin. Tämä on paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti vaikuttavaa. "
Voittoa ei Leijonan luolasta tullut, mutta paljon hyvää palautetta ja uusia verkostoitumisia. Toimintamalli tullaan pian julkaisemaan Jamkin erillisjulkaisuissa sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämässä Innokylässä. Jatkossa tavoitteena on hyödyntää toimintamallin elementtejä myös uusissa kehittämishankkeissa.
*Jatkos - Jälkihuollon yhteiskehittämisellä kohti hyvinvointia, osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita -hanke on Euroopan sosiaalirahasto plussan osarahoittama hanke, jonka tavoitteena on ollut uudistaa lastensuojelun sijais- ja jälkihuoltoa.
Lisätietoja: www.jamk.fi/jatkos.
