jamk.fi

Betoninvalmistuksen olennaisen komponentin eli sementin valmistus on ympäristölle haitallista ja se tuottaa ihmisen vapauttamista hiilidioksidipäästöistä globaalisti 5-10 %.

Biotuote- ja sellutehtaat tuottavat vuosittain merkittäviä määriä jätteeksi luokiteltavaa ja vielä suurelta osin hyödyntämätöntä soodasakkaa ja biotuhkaa eli bioresiduaaleja.

KBB - Kestävä bioresiduaalibetoni -hankkeessa tutkitaan ja pilotoidaan betonissa käytettävän sementin osittaista korvaamista soodasakalla sekä biotuhkalla. Käytännön testausta aihealueen tiimoilta ei ole Suomessa vielä tehty.

– Sivuvirtojen hyödyntäminen tukee vähähiilisyyttä ja vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä sekä ympäristön kuormitusta, toteaa projektipäällikkö Leena Turunen JAMKista.

Hankkeessa luodaan pohjoisen Keski-Suomen alueelle kiertotalousekosysteemi, jossa kehitetään alueen pk-yritysten vähähiilisyys-, Cleantech- ja resurssiviisausosaamista. Yritysverkosto pilotoi biotalouden sivuvirtojen jatkojalostusta resurssiviisaan kiertotalouden mallin mukaisesti.

Saatua tietoa ja osaamista pääsevät hyödyntämään toiminnassaan mm. betonialan yritykset uusien vähähiilisten tuoteperheiden kehittämisessä.

Alkusysäys JAMKin bioresiduaalijakeiden soveltuvuustutkimukselle on tullut Äänekosken Biotuotetehtaan tarpeesta päästä eroon kestävällä tavalla sivuvirtajakeista sekä betoniteollisuuden mielenkiinnosta biotuotetehtaan kyseisiä jakeita kohtaan. Suomen kaatopaikoille arvioidaan päätyvän vuosittain n. 50 000 tonnia soodasakkaa. Betonissa käytettävästä sementin kokonaismäärästä se olisi noin 5 %. Määrällisesti kaikki soodasakka voitaisiin käyttää betonirakentamisessa sementtiä korvaavana seosaineena, jolloin se vähentäisi betonirakentamisen hiilijalanjälkeä.

Hankkeessa ovat mukana kaikki kolme suomalaista merkittävää metsäteollisuustoimijaa, jotka tuottavat bioresiduaalijakeita sekä useita betoniteollisuusalan yrityksiä.

Lue lisää Kestävä bioresiduaalibetoni -hankkeesta