jamk.fi

Jo 20 vuotta sitten Jyväskylän kävelykatu sai ”Suomen paras valaistukohde” -kunniamaininnan. Valon merkitys on suuri: se profiloi kaupunkia, nostaa kiinteistön arvoa ja luo turvallisuutta ja tunnelmaa. Ehkä näkyvimmin valo on tullut viime vuosina iholle Jyväskylässä Valon kaupunki-tapahtuman muodossa.

Jyväskylän ensimmäisiä valaistuskohteita olivat vuonna 2003 Vesilinna, Kirkkopuisto ja Kuokkalansilta. Nyt pysyviä valaistuja kohteita on jo yli 100. Jyväsjärveä kiertävän Rantaraitin valot ilahduttavat tuhansia lenkkeilijöitä vuosittain ja kaupungintalon komea julkisivu hätkähdyttää joka syksy.

Edelleen Jyväskylän visiona on kehittää kaupunkivalaistusta ja olla edelläkävijänä uuden valaistustekniikan hyödyntämisessä. Esimerkiksi Vehkalammen jalkapallohalli on Pohjoismaiden ensimmäinen ledein valaistu ylipainehalli. Valaistus kuluttaa noin 73 prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaavan hallin perinteinen valaistus.

– Valaistuksen kytkeminen osaksi kaupunkisuunnittelua on vahvuutemme maan muihin valaistukseen panostaviin kaupunkeihin verrattuna. Osaamisestamme ollaan kiinnostuneita myös maailmalla: Jyväskylä toimii veturina kansainvälisessä LUCI-verkostossa ja valaistusratkaisumme ovat saaneet huomiota ympäri maailmaa, Valon kaupunki -koordinaattori Jani Ruotsalainen kertoo.

Viime vuonna australialaisen valotaiteilija Amanda Parerin valkoiset, hohtavat jättipuput sulattivat kaupunkilaisten sydämet. Tapahtuma keräsi vuosi sitten yli 70 000 kävijää ja tänä vuonna tavoitettiin jo satatuhatta valon ystävää. – Laaja yleisömäärä kertoo etenkin siitä, että valotapahtuma on jyväskyläläisen oma juttu, Ruotsalainen sanoo.

Tapahtuman nokkamies Jani Ruotsalainen uskoo, että valon suosio johtuu siitä, että se on taidemuotona helposti lähestyttävää ja koskettaa kaikkia ikäluokkia.

Valon kaupunki -tapahtumassa tuodaan esille myös kaupunkiin rakennettuja, pysyviä valaistuskohteita. Jyväskylän ammattikorkeakoulun pihaltakin sellainen löytyy: Taiteilija Kari Alosen veistoskokonaisuus Elämänkoulu (2011) näyttäytyy kulkijoille eri vuoden- ja vuorokaudenaikaan aina uudessa valossa

Mutta mikä siinä valossa oikein vetää?

– Valo on universaali kieli, kuin matematiikka tai musiikki, neutraali ja tasapainoinen asia, valo on matalan kynnyksen keino lähestyä taidetta, Jani Ruotsalainen pohtii.

Tänä vuonna Valon kaupunki -tapahtumakokonaisuuteen sisältyi lähes 50 valoteosta ja oheistapahtumia Tutkijoiden yöstä lamppukirppikseen.

– Vuosittain haistelemme maailmalla valotapahtumien trendejä ja nyt se oli selkeästi ultraviolettivalo, joka on nousussa, Ruotsalainen kertoo.

Kirkkopuistoon rakentui neljän eri taiteilijan maagiset ultraviolettivaloa loistavat työt. Kävijä oli osa taidekokonaisuutta, koska UV-valo tehostaa asusteiden valkoisia ja neonvärisiä osia.

Yksi tapahtuman pääkohteista oli Kirkkopuistoon rakennettu maaginen ultraviolettivalolla toteutettu maailma. Myös taiteilija Timo Kokon valoteoksen tehosteena käytettiin fluorisoivaa nestettä sekä uv-valoa. Teos sijoittui keskeiselle paikalle uuteen Tourujoen puistoon. Lisäksi Onur Dincin Ilmarisenkatu 7-9 -kiinteistöön maalaama muraali valaistiin uv-valolla.

Taiteilija Alexander Reichstein taas toi Jyväskylään "They were here" -teoskokonaisuuden, joka koostuu 15 rautalankahahmosta. Vanhoissa kostyymeissään ne kunnioittivat Suomen historiaa ja Jyväskylän 180-vuotisjuhlavuotta. Hahmot hohtivat liki mystisesti Kirkkopuiston pimenevässä illassa. Lisäväriä ohjelmaan toivat erikseen pystytetyt, tapahtuman ajan esillä olevat koevalaistuskohteet ja valoinstallaatiot.

Valon kaupunki toteutuu oppilaitosten, yritysten, yhdistysten ja eri toimijoiden yhteistyönä. Sen parissa työskentelee satoja ihmisiä, tuhansia työtunteja paiskien, eikä heistä vähiten Ruotsalainen:

– Yksi asia yli muiden on kannustava palaute sekä etenkin lapsien spontaani ilo valotaidetta kohdatessa, mies pohtii.

TEKSTI PAULIINA HIETALAHTI, KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY JA PAULIINA HIETALAHTI