Luonto soi ja liikuttaa

Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Tiina Hakkarainen iloitsee, ja syystäkin. Vuoden aikana on järjestetty useita onnistuneita tapahtumia Suomen kansallispuistoissa ja metsässä liikkumisen suosio on nousussa.

– Ihana kuulla kävijöiltä, että kuorokonsertti luonnossa on ollut ainutkertainen ja koskettava kokemus. Kun luonto liikuttaa myös sydämessä, eikä pelkästään fyysisesti, tulee olo, että tapahtuma kannatti järjestää, Hakkarainen summaa.

Kansallispuistojen kävijämäärät ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana jopa 35%. Luonnon terveysvaikutuksista on uutisoitu runsaasti ja kaupungissa asuvat ihmiset kaipaavat vapaa-ajallaan luontoon. Myös retkeilykurssien suosio on lisääntynyt, ja joukkoon on tullut uusia harrastajia.

– Kolmekymppiset, jotka ovat viettäneet lapsuutensa kaupungissa, ovat löytäneet metsän ja luonnon, iloitsee Hakkarainen.

Metsähallituksen tehtävä on pitää kansallispuistot kunnossa: hoitaa esim. pitkospuut, vessat, opasteet ja mahdollistaa turvallinen liikkuminen. Myös WWF sekä monet vapaaehtoistyöntekijät osallistuvat puistojen kunnostamiseen, työssä on mukana mm. Laukaan vankilan vankeja.

Kansallispuistojen markkinoinnissa ovat asiakkaat ja sosiaalinen media tulleet avuksi. Facebookin Kansallispuistot tutuksi -ryhmässä on yli 32 000 jäsentä, ja retkeilyyn liittyviä blogeja on runsaasti. Kaverin jakama postaus onnistuneesta luontoretkestä houkuttaa itseäkin kokeilemaan.

– Kansallispuistot ovat käyttäjiä varten, ja polut lähtökohtaisesti tehdään sellaisiksi, että ne kestävät liikkumista. Metsään mahtuu monenlaista tapahtumaa: Suomen latu on järjestänyt ohjattuja retkiä, eräoppaat vaelluksia ja Martat sienineuvontaa. Myös polkujuoksutapahtumat ovat viime vuosina lisääntyneet.

Metsähallituksen sivuilla voit ilmoittautua luontotapahtuman järjestäjäksi, mutta on syytä muistaa, että sen järjestämisessä on omat erityispiirteensä.

– Luontotapahtumissa ollaan sään armoilla. Ennakkoon kannattaa muun muassa miettiä, millaisessa tilanteessa tapahtuma pitää perua, muistuttaa Hakkarainen.

– Kansallispuistoissa on kuivakäymälöitä rajallinen määrä eikä tiettömien reittien varsille niin vaan tuoda lisää. Kaupunkien isolle festivaalialueille on helpompaa tilata rivi bajamajoja kuin metsään, hän jatkaa. Tapahtumajärjestäjän tulee huomioida kohderyhmä.

– On viestittävä niin, että kaikki ymmärtävät millaiseen maastoon he ovat tulossa, ja osaavat varustautua oikein. Pitkospuiden liukkaus märällä kelillä saattaa yllättää, tietää Hakkarainen.

– Kansallispuiston lähettyviltä löytyvät muut palvelut ovat tärkeitä asiakkaalle. Palveluntuottajien lisäksi myös muiden yhteistyökumppaneiden saaminen on avuksi.

Kävijämäärien kasvaessa voisi kuvitella myös haittojen lisääntyvän, mutta näin ei välttämättä ole. Se, että kansallispuistoja hoidetaan hyvin, vaikuttaa myös asiakkaisiin.

– Mitä siistimpää luonnossa alun perin on, sitä suurempi kynnys on heittää se ensimmäinen roska. Luonnossa liikkuvat ovat fiksuja, ja roskattoman retkeilyn periaate toimii – silloinkin kun luonnossa liikutaan isommalla joukolla, kuten tapahtumissa.

– Kun ihmiset kokevat nämä kohteet tärkeiksi, niin he haluavat myös pitää niistä huolta, summaa Hakkarainen.

TEKSTI PAULA PASANEN, KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY