Ilman vapaaehtoisia ei rokki soi

Kulissien takana lavatekniikasta ja siivouksesta vastaavat vapaaehtoiset. Jos asiakas loukkaantuu, ensiaputaitoiset vapaaehtoiset auttavat häntä. Monina iltoina myös illan varavastaavana toimii vapaaehtoinen.

Jelmun vapaaehtoistoimintaan tullaan useimmiten tutustumaan kaverien suosituksesta. Vapaaehtoisvastaava Teppo Laine pitää toiminnasta kiinnostuneille infoiltoja. Jelmu kouluttaa kaikkeen työhön, esimerkiksi keittiöön, baaritiskille, plokkariksi ja järjestyksenvalvojaksi.

Osa käy talon töissä kerran viikossa, osa kerran kuussa, jotkut harvemmin. Iällä ei ole työssä merkitystä, sitä tehdään Laineen mukaan ”rakkaudesta lajiin”. Useimmat vapaaehtoiset ovat 20–30-vuotiaita musiikin harrastajia. He haluavat käydä keikoilla ja tukea toimijaa, joka tarjoaa kohtuuhintaisia keikkoja Jyväskylässä myös alaikäisille.

Rekrytoinnissa käytetään sosiaalista mediaa. Vapaaehtoisilla on oma foorumi ja Facebook-ryhmä, joiden kautta ilmoitetaan tulevista keikoista ja ilmoittaudutaan töihin mukaan. Loppuunmyydylle keikalle tarvitaan noin 20 vapaaehtoistyöntekijää.

Jos tulee alimiehitystä, keikkavastaava soittaa suoraan vapaaehtoisille. Porukka on vastuullista, ja soittamalla on aina saatu paikalle riittävästi ihmisiä toiminnan pyörittämiseksi.

Kaikki halukkaat saavat tulla keikoille töihin. Ruuhkahuippuina tarvitaan ylimääräisiä ihmisiä esimerkiksi narikassa. Usein ihmiset myös keksivät itselleen tekemistä talolla, vaikkapa komeroiden siivousta.

Vapaaehtoiset sitoutuvat hyvin aikatauluihin ja ilmoittavat, jos eivät esimerkiksi pääsekään tulemaan sovittuna aikana. Keikoilla asiakkaalle ei näy, että häntä palveleva ihminen ei ole palkattu työntekijä vaan vapaaehtoinen.

Yhteishenki sitouttaa toimintaan. Laine kertoo, että kaikki ovat tervetulleita tutustumaan vapaaehtoistyöhön, ja taloon jäävät yleensä samanhenkiset ihmiset, jotka viihtyvät porukassa. Yhdistyksellä on omat vakiintuneet toimintamallinsa, jotka tekevät järjestelyistä sujuvia. Vapaaehtoisten mielipiteitä kuunnellaan ja otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Heille myös annetaan vastuuta ja talossa pääsee tekemään ja opettelemaan laajasti itseä kiinnostavia asioita.

Kerran kuukaudessa pidetään Läheisyysilta, jolloin tehdään jotain kivaa yhdessä. Yhteisen tekemisen kautta jelmulaisista voi saada hyviä kavereita, joiden kanssa on mukava viettää aikaa.

Vapaaehtoiselle Jelmu on toinen perhe

Kuusi vuotta sitten tšekkiläinen Karolína Pánková muutti Suomeen, aloitti opiskelun JAMK:n Music and Media Management -koulutusohjelmassa ja vapaaehtoistyön Jelmussa.

Pánková on ollut välillä enemmän ja välillä vähemmän aktiivinen Jelmussa. Tällä hetkellä hän työskentelee keikoilla muutaman kerran kuukaudessa ja tekee kaikkia vapaaehtoisten töitä. Kesällä hän oli mukana neljillä festareilla.

Vapaaehtoisten yhteisö on tiivis. Yhteenkuuluvuudesta kertovat esimerkiksi oma slangi ja huumori, joita muut eivät aina ymmärrä.

Aina voi pyytää apua tai jaksuhalin, Pánková sanoo. Yhteisössä voi tuntea kuuluvansa johonkin, jokainen hyväksytään sellaisena kuin hän on. Ihmisen arvostus ei määrity ulkoisten seikkojen, kuten kielen tai ihonvärin perusteella, vaan sen mukaan kuinka hän kohtelee muita. Talkoilla hoidetaan kaikenlaiset työtehtävät yhdessä.

– Siellä on niin kiva olla, että raskas työ ei haittaa.

Vapaaehtoistyössä oppii koko ajan uutta. Tällä hetkellä Pánková opettelee lavavalojen tekemistä. Oppimaansa hän hyödyntää ammatissaan ja musiikkialan yrityksessään, jonka toimenkuvaan kuuluvat esimerkiksi keikkamyynti ja kiertuemanagerointi.

Vapaaehtoistyö Jelmussa sopii avoimille ihmisille, joilla on hyvä stressinsietokyky. Keikkaillat kestävät aamuyöhön ja välillä toimitaan alimiehityksellä. Jokainen vapaaehtoinen voi olla kuitenkin mukana sellaisella työpanoksella kuin ehtii. Hyväntuulinen yhteisö vie helposti ihmisen mukanaan ja siitä tulee iso osa arkea, kuin toinen perhe.

Teppo Laine, 26

Jelmun vapaaehtoisvastaava/ravintolapäällikkö

Koulutus
Medianomi, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mitä teet Jelmussa?
Huolehdin, että talossa on viinaa ja joku myymässä sitä.
Teen keikkojen esituotannon ja keikkajärjestelyt, aikataulut, huolehdin majoitukset ja sapuskat bändeille, hoidan vapaaehtoisten rekrytoinnin ja perehdytyksen, olen sivarien ja harjoittelijoiden esimies, laitan ruokaa, tiskaan, näpyttelen kiitosviestejä sähköpostiin. Tarvittaessa olen mukana markkinoinnissa, esimerkiksi videoiden teossa, koska minulla on media-alan koulutus.

Millaisia haasteita työssä on?
Vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa toimiminen vaatii joustavuutta ja ihmistuntemusta. Jos on ollut rankka ilta, keikan jälkeen ei kiilloteta joka paikkaa niin tarkkaan. On osattava tulkita ihmisestä, nauttiiko hän esimerkiksi vastuusta vai rennosta olemisesta, ja pyrittävä jakamaan työtehtäviä sen mukaan. Olen junnu ja ensimmäisiä taloon palkattuja ulkopuolisia. Minut on otettu kuitenkin hyvin vastaan.

TEKSTI JAANA OINONEN, KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY JA TIIA KOLU