jamk.fi
toggle mainmenu toggle search

Suomessa tarvitaan eri arvioiden mukaan jo nyt liki 10 000 ohjelmistoalan osaajaa. Jos kaiken ympärillämme olevan koodin näkisi paljain silmin, auttaisi se ehkä ymmärtämään, miksi ohjelmointialan tekijöistä on huutava pula. Toisaalta, jos ymmärtäisimme enemmän ohjelmointialan luonnetta ja monipuolisuutta, voisi tekijöitä löytyä helpommin.

Elina Monthan, 47, aloittaa työpäivänsä massiivisen laiteseinän äärellä. Elina on työharjoittelussa testaajana sähkömittareiden etäluentaratkaisuja tuottavassa Landis+Gyrissä Jyväskylässä. Laiteseinään on ripustettu satoja etäluettavia sähkömittareita, joihin Elina kytkee työpäätteensä kaapelin ja tutkii laitteiden koodia ja niiden virheviestejä. Työharjoitteluun Elina on päätynyt JAMKin järjestämän Insinööristä ICT-insinööriksi -muuntokoulutuksen kautta.

– Kyllähän tämä on avartanut katsetta siitä, miten paljon kaikkialla ympärillämme on koodia. Tuollainen pieni, suunnilleen joka taloudesta löytyvä etäluettava sähkömittarikin on ”syönyt” sisäänsä massiivisen määrän koodia, Elina päivittelee.

Elina on oiva esimerkki siitä, että ohjelmistoalalle voi ohjautua myöhemmälläkin iällä. Elina lähti muuntokoulutukseen ilman aiempaa kokemusta ohjelmistoalasta.

– Kai se keski-iän kriisi voi oireilla näinkin! Serkkuni on ohjelmistoalalla, ja hän kysyi minulta kolme kysymystä: osaatko englantia? Tykkäätkö istua tietokoneella? Tykkäätkö tehdä tiimityötä? Kun vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin oli joo, niin päätin hakea tähän muuntokoulutukseen, Elina kertaa.

Elinalla on tekninen tausta, sillä hän on valmistunut alun perin talonrakentajaksi 90-luvulla ja sen jälkeen yhdyskuntatekniikan insinööriksi. Sen lisäksi hänellä on koulunkäynnin ohjaajan ja artesaanin paperit. Töitä hän on tehnyt niin opetusalalla kuin hirsitalovienninkin parissa.

– Olen vähän kuin oman elämäni Aku Ankka. Margariinitehtaalla en sentään ole ollut töissä, Elina naurahtaa.

Kokemus monelta eri alalta ei itse asiassa ole pahitteeksi, kun puhutaan ohjelmistopuolen testaajan työstä. Insinöörin tausta tuo tarvittavaa teknistä osaamista, mutta hyvä testaaja on tehty muustakin kuin insinööriopinnoista.

– Testaajalta vaaditaan tietyn tyyppistä uteliaisuutta, kokonaisuuden hahmottamista ja asiakasnäkökulmaa. Näitä ominaisuuksia Elinalla on. Kyllä sen huomasi jo haastattelussa, että Elina on testaajatyyppiä, kertoo Elinan työharjoittelun esimies Jarkko Rytkönen.

Landis+Gyrin testauksen päällikkö Jarkko Rytkönen laiteseinän äärellä. Seinälle mahtuu n. 400 sähkömittaria.

Rytkönen toimii Landis+Gyrin testauspuolen päällikkönä. Hänellä on siis näkemys siitä, millainen hyvän testaajan pitää olla. Testaajan ei välttämättä tarvitse edes tuottaa koodia. Sekin riittää, että ymmärtää riittävästi hahmottaakseen, mitä mikäkin koodinpätkä tekee.

– Ohjelmistopuolella tarvitaan koko ajan erilaisia osaajia. Esimerkiksi kaikista kovan luokan koodia vääntävistä ei ole testaajiksi ja toisinpäin, Rytkönen tuumii.

Kilpailu alalla on kovaa, eikä koodaripulasta puhuta turhaan. Koodaripula tosin on jo sanana sellainen, että se ohjaa ainakin mielikuvissa juuri tietyn tyyppiseen osaajaan, vaikka tarpeita on monenlaisille tekijöille.

Onko vika sitten termistössä? Pitäisikö koodaripulan sijaan puhua yleisesti ICT-alan osaajapulasta? Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin tutkintovastaava Hannu Luostarinen tuumii kysymystä hetken, ennen kuin vastaa.

– Kyllä se koodaripula varmaan on ihan oikea sana. Tietotekniikan alalla se koodi on melkein väistämättä aina siellä pohjalla, Luostarinen muotoilee.

Samalla Luostarinen kuitenkin allekirjoittaa sen, että ICT-ala on moninainen ja sieltä löytyy monenlaisia tehtäviä, joista osassa ei tarvitse välttämättä varsinaisesti tuottaa koodia.

– Sitä tulisi kuitenkin edes jonkin verran ymmärtää. Ohjelmointia ei pitäisi kuitenkaan ajatella rakettitieteenä. Käytännössähän se on vain ongelmanratkaisua.

JAMKin IT-instuutin tutkintovastaava Hannu Luostarinen rohkaisee ICT-alalle, vaikkei insinööritaustaa olisikaan.

Muuntokoulutukseen tuleekin ihmisiä todella värikkäillä taustoilla.

– Kyllä meille muuntokoulutukseen on tultu humanistitaustallakin. Mm. eräästä naistutkimuksen opiskelijasta tuli aivan huippukoodari, Luostarinen kertoo.

Elina Monthan myöntää, että alkuun kynnys ohjelmoinnin saloihin tuntui todella korkealta. Ensimmäisillä tunneilla tuntui siltä, kuin hänelle olisi puhuttu täysin vierasta kieltä.

– Ajattelin, että en ymmärrä yhtään, mitä tuo opettaja puhuu. Päätin kuitenkin, että kyllä minä nämä opin. Minun pitää vain toistaa ja kopioida näitä asioita kerta toisensa jälkeen, Elina kertaa.

Pikkuhiljaa koodin seasta alkoi löytyä säännönmukaisuuksia ja tuttuja, koulutuksessa opetettuja asioita. Nyt, puolitoista vuotta myöhemmin, Elina on todella tyytyväinen siihen, että uskalsi lähteä opiskelemaan alaa.

– En pysty kuvittelemaan, että olisin voinut käyttää aikaani paremmin, Elina kiteyttää.

TEKSTI ESKO PULLIAINEN KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Kiinnostaako ICT-alan opinnot

Valitse vapaasti! Katso avoin ICT-alan opintotarjontamme:
jamk.fi/avoin/ICT

Oletko jo insinööri? Omaatko työkokemusta ICT-alalta, mutta haluat syventää osaamistasi? Hae kyberturvallisuuden tai tekoälyn ja data-analytiikan master-opintoihin tammikuussa 2020!
Lisätietoja: jamk.fi/yamk

Oletko työtön työnhakija? Haluatko parantaa työllistymismahdollisuuksiasi? Tutustu työvoimakoulutuksiimme: jamk.fi/tyovoimakoulutus

Katso kaikki ICT-alan koulutuksemme:
jamk.fi/Koulutus/ICT-ala