jamk.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan laboratorion nurkassa pulputtaa ja solisee vesi. Violetin valon alla kasvaa reheviä salaatin­alkuja useissa tasoissa ja lattianrajan vesitankeissa uiskentelee kirjolohia. Kiertovesilaitoksen ja kasvihuoneen yhdistelmästä on korjattu jo neljä salaattisatoa ja 80 kiloa lohta vajaan vuoden aikana.

Insinööriopiskelija Haoliang Sun keksi pari vuotta sitten rakentaa testausmielessä kotinsa akvaarioon pienen kiertovesilaitoksen, jossa kalojen vesi ravinteineen kierrätettiin takaisin kasveille.

– Vettä ei tarvinnut vaihtaa lainkaan ja kasvit alkoivat kasvaa erittäin hyvin. Halusin kokeilla menetelmää isommassa mittakaavassa ja löysin tutkimuskumppanikseni Jyväskylän yliopistossa hydrologiaa ja mikrobiologiaa opiskelleen Faiqa Atiquen.

Työparilla on selkeä työnjako: Haoliang vastaa tekniikasta ja Atique huolehtii laitoksen biologiasta.

Kiertovesiviljely minimoi ympäristön kuormitusta

Maailmalla kiertovesiviljely tunnetaan nimellä aquaponics. Kalatankissa muodostuvat veden ravinteet pilkotaan mikrobien avulla kasveille sopivaan muotoon ja vesi kierrätetään salaattien kasteluvedeksi. Kasveilta vesi kuljetetaan bakteerit tappavaan ultraviolettikäsittelyyn ja siitä edelleen takaisin kaloille. Menetelmä säästää niin ravinteita kuin vettä.

– Pystymme minimoimaan ympäristön kuormituksen, sillä kasvit käyttävät suurimman osan ravinteista, kuten ympäristölle haitalliset nitraatit, Atique kertoo.

Atiquen ja Sunin laitoksessa riittää vielä kehitettävää, esimerkiksi lämpötilan nykyistä parempaan hallintaan on syykiinnittää huomiota.

– Menetelmällä voidaan kasvattaa mitä tahansa jopa kasvukauden ulkopuolella, kun olosuhteet ovat hallinnassa, Atique iloitsee.

JAMKin Biotalousinstituutissa tehtävälle tutkimukselle on myönnetty EU-rahoitusta Sisä-Suomen kalatalousryhmän kautta. Hankkeen asiantuntijana toimiva Markku Paananen näkee kiertovesiviljelyssä paljon tulevaisuuden potentiaalia.

– Järjestelmä avaa mahdollisuuksia erilaisille uusille liiketoimintamalleille. Kiertovesiviljely on helposti skaalattavissa pienestä hyvinkin suureksi. Suomen olosuhteita ajatellen tärkeää on myös järjestelmän mahdollistama vuodenajasta riippumaton viljely.

– Uusille kalankasvatusmenetelmille on kysyntää, sillä kotimaista kasvatettua kalaa ostettaisiin enemmän kuin sitä on tarjolla. Suuntaus on sama myös maailmalla. Luonnonvesissä kalastamisella ei ongelmaa voida enää ratkaista, Paananen jatkaa.

Miltä kiertovesiviljelyssä kasvatettu salaatti ja kirjolohi sitten maistuvat? Sunin ja Atiquen tarjoamista makupaloista saadut kommentit kollegoilta ovat olleet positiivisia.

– Salaatin makua on pidetty parempana kuin kasvihuoneessa kasvaneiden ja kalan makua on kehuttu raikkaaksi.

TEKSTI TANJA MINKKINEN KUVAT FAIQA ATIQUE JA iSTOCK

Jaa

Tiesitkö että
2030 mennessä maailmalla tarvitaan

50% enemmän ruokaa
45% enemmän energiaa ja
30% enemmän puhdasta vettä
Kiertovesiviljely on yksi askel
matkalla kohti tavoitetta.