Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan laboratorion nurkassa pulputtaa ja solisee vesi. Violetin valon alla kasvaa reheviä salaatinalkuja useissa tasoissa ja lattianrajan vesitankeissa uiskentelee kirjolohia. Kiertovesilaitoksen ja kasvihuoneen yhdistelmästä on korjattu jo neljä salaattisatoa ja 80 kiloa lohta vajaan vuoden aikana.
Insinööriopiskelija Haoliang Sun keksi pari vuotta sitten rakentaa testausmielessä kotinsa akvaarioon pienen kiertovesilaitoksen, jossa kalojen vesi ravinteineen kierrätettiin takaisin kasveille.
– Vettä ei tarvinnut vaihtaa lainkaan ja kasvit alkoivat kasvaa erittäin hyvin. Halusin kokeilla menetelmää isommassa mittakaavassa ja löysin tutkimuskumppanikseni Jyväskylän yliopistossa hydrologiaa ja mikrobiologiaa opiskelleen Faiqa Atiquen.
Työparilla on selkeä työnjako: Haoliang vastaa tekniikasta ja Atique huolehtii laitoksen biologiasta.
Kiertovesiviljely minimoi ympäristön kuormitusta
Maailmalla kiertovesiviljely tunnetaan nimellä aquaponics. Kalatankissa muodostuvat veden ravinteet pilkotaan mikrobien avulla kasveille sopivaan muotoon ja vesi kierrätetään salaattien kasteluvedeksi. Kasveilta vesi kuljetetaan bakteerit tappavaan ultraviolettikäsittelyyn ja siitä edelleen takaisin kaloille. Menetelmä säästää niin ravinteita kuin vettä.
– Pystymme minimoimaan ympäristön kuormituksen, sillä kasvit käyttävät suurimman osan ravinteista, kuten ympäristölle haitalliset nitraatit, Atique kertoo.
Atiquen ja Sunin laitoksessa riittää vielä kehitettävää, esimerkiksi lämpötilan nykyistä parempaan hallintaan on syykiinnittää huomiota.
– Menetelmällä voidaan kasvattaa mitä tahansa jopa kasvukauden ulkopuolella, kun olosuhteet ovat hallinnassa, Atique iloitsee.