jamk.fi

JAMKin Yksissä-hankkeessa edistetään maaseutuyrittäjien parisuhteita, henkistä hyvinvointia ja sitä kautta yritystoimintaa. Hankkeen toimintaan kuuluvat terapeutin tilakäynnit ja erilaiset tapahtumat, joissa pyritään nostamaan esille hauskalla ja rennolla tavalla parisuhde- ja sinkkuteemoja.

– Viimeksi olimme Saarijärvellä Hyvän mielen karnevaalissa, projektipäällikkö Riitta Ala-Luhtala kertoo.

Tapahtumassa hankkeen pisteellä oli mm. hyrrä, josta pyöräytettiin parisuhteeseen ja hyvinvointiin liittyviä keskustelukysymyksiä, ja arvonta, johon osallistumalla sai parisuhteen hyvänmielentehtäviä. Ala-Luhtala muistelee, miten mukavaa oli, kun ”halaa ja suutele kumppania” -tehtävän saanut mies suuteli puolisoaan Yksissä-hankkeen pisteellä.

Hankkeessa tilakäyntejä tekevä pari- ja perhepsykoterapeutti Asta Suomi kertoo, että parisuhteiden tukeminen on erityisen tärkeää maaseutuyrittäjille, koska parisuhteen kaatuessa koko yritystoiminta saattaa olla vaakalaudalla. Pariskunnat työskentelevät usein jommankumman sukutilalla, joten yrityksen kaatuessa koko suvun perinne ja elämäntyö päättyvät.

Toiminta ulottuu Länkipohjasta Pihtiputaalle, mukana on siis koko Keski-Suomi kaupunkien ruutukaava-alueita lukuun ottamatta.

Hankkeen palveluja tarvitsevat ihmiset löytyvät usein Välitä viljelijästä -projektin kautta. Maksuttomia tilakäyntejä tarjotaan kolmesta neljään.

"Aamulla on mentävä töihin, päivällä ei kerkee, illalla ei jaksa."

Maaseudun yrittäjäpariskunnat työskentelevät usein yhdessä, mutta yhteisen ajan puute on silti yleisin ongelma parisuhteissa. Toista ei ehdi työn keskellä kohdata intiimisti. ”Aamulla on mentävä töihin, päivällä ei kerkee, illalla ei jaksa”, Ala-Luhtala kertoo erään asiakkaan tokaisseen.

Elämä voi olla piintynyt vanhoihin kaavoihin, ei puhuta ja jos puhutaan, ymmärretään toista väärin. Toinen puoliso saattaa tulla itsenäistymisvaiheeseen ja haluta esimerkiksi uutta sisältöä elämään tai tunnetta parisuhteeseen. Kuten kaikissa parisuhteissa, myös maaseudun suhteissa on myös vakavia ongelmia kuten päihteidenkäyttöä tai henkistä väkivaltaa.

Maaseudun elämässä korostuu tänä päivänäkin kova työnteko ja sen arvostaminen. Sukupolvi toisensa jälkeen on saanut elantonsa tilalta omalla työllään. Jos työ on suurin osa elämää ja arkea, ajan ja motivaation löytäminen muulle yhteiselle tekemiselle puolison kanssa voi olla haastavaa.

Perinteisesti tiloilla naiset hoitavat talouden ja miehet tilan raskaat fyysiset työt. Suomi kertoo esimerkin pariskunnasta, jossa vaimon tehtävä oli laittaa ruokaa tilalla työskenteleville miehille, mutta hän ei tiennyt, milloin he tulevat syömään tai tulevatko ollenkaan. Vaimoa turhautti kotona odottelu. Tehtiin sopimus, että mies ilmoittaa etukäteen syömään tulemisesta.

Käynneillä ennaltaehkäistään parisuhteiden kriisejä, etsitään ratkaisuja, jos tilanne on tulehtunut tai käydään eron kohdatessa läpi asioita yrityksen ja lasten kannalta. Suomi kertoo, että maaseudun ihmisten toimeliaisuus ja työteliäisyys ulottuvat usein myös parisuhteen hyvinvoinnin edistämiseen, kunhan se saadaan alkuun. Ihmiset tekevät innokkaasti esimerkiksi erilaisia intiimin suhteen palauttamiseen liittyviä tehtäviä.

Ala-Luhtala ja Suomi kertovat, että ovat oppineet paljon maaseudun ihmisten kohtaamisissa.

– On suuri etuoikeus päästä ihmisten koteihin tekemään tätä työtä, Suomi toteaa. Ihmiset ovat olleet avoimia ja ottaneet rohkeasti avun vastaan.

Ala-Luhtalan vinkki kaikille parisuhteen hyvinvointia pohtiville on, että tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä ennen kuin tilanne kriisiytyy. Kriisivaiheessa asiat voivat olla jo niin kärjistyneitä ja toista loukattu niin syvästi, että tunteet ovat ja kuolleet ja motivaatiota etsiä ratkaisuja ei enää ole.

Positiivinen palaute ja toisen kuunteleminen ovat tärkeitä parisuhteen hyvinvoinnin kannalta. Yhtä negatiivista palautetta kohti tulisi antaa kolme positiivista palautetta. Palautteen tulisi kohdistua ihmisen toimintaan, ei persoonaan. Kumppanille kannattaa näyttää, että välittää. Ihmisen on tärkeä tulla kuulluksi, vaikka toista ei heti täysin ymmärtäisikään.

Asioista kannattaa puhua kumppanin kanssa avoimesti ja puhumisen tavan tulisi olla sellainen, että toinen pystyy ottamaan viestin vastaan: ”Rakas, mua painaa…”

Asta Suomi, pari- ja perhepsykoterapeutti. 20 vuotta JAMKissa opetustyössä.
Riitta Ala-Luhtala, seksuaali- ja parisuhdeterapeutti, kliininen seksologi, psykoterapeutti. JAMKissa vuodesta 2010, aiempi ura neuvolatyössä, jossa mm. perhevalmennuksia.

Iloa arkeen ja pieniä kohokohtia puolison kanssa

Pirjo ja hänen miehensä ovat työskennelleet jo vuosikymmeniä yhdessä miehen sukutilalla, jolla on tällä hetkellä 30 lehmän lypsykarja.

Pirjo kertoo pitkän parisuhteen ajautuneen kriisiin vaikean elämäntilanteen takia. Lähipiirissä oli ollut mm. kuolemantapauksia, ja parisuhteessa oli alkanut tuntua ahdistavalta. Pirjo luki hankkeesta lehdestä, ja otti yhteyttä Välitä viljelijästä -projektin Eila Eerolaan mieheltä kysymättä. Hän arveli, että mies ei koe tilannetta ongelmallisena eikä halua levitellä henkilökohtaisia asioita muille. Kun hankkeen asiantuntijat tulivat tilakäynnille, mies lähti kuitenkin mukavasti mukaan. Kumpikin puoliso sai erikseen keskusteluapua, mikä oli Pirjon mielestä hyvä, koska molemmat saivat siten rauhassa kertoa oman näkemyksensä asioihin.

Haasteena parisuhteessa oli se, että koko ajan oltiin yhdessä, mutta elämä oli pelkkää työntekoa. Keskustelujen myötä on pyritty löytämään iloa arkeen ja muutakin yhteistä tekemistä kuin työtä, esimerkiksi pieniä reissuja.

– Oma puoliso on tuttu, joten hänen kanssaan on helppo työskennellä. Yhdessä on mukavaa, kun välit ovat kunnossa. Yhteydenotto oli iso kynnys, mutta olen tyytyväinen, että lähdimme mukaan, Pirjo toteaa. (Pirjon nimi on muutettu.)

TEKSTI JAANA OINONEN KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY JA UNSPLASH/MIKA LUOMA

Yksissä-hanke 2018 - 2020

JAMK ja Parisuhdekeskus Kataja, projektipäällikkö Riitta Ala-Luhtala.

Tavoitteena vahvistaa:

  • maatalousyrittäjien parisuhteiden hyvinvointia
  • maaseudun ihmissuhdekysymyksiä työssään kohtaavien osaamista ja verkostoitumista
  • mielikuvaa maaseudusta houkuttelevana ja toimivana perhe-elämän mahdollistavana asuinympäristönä

Toimenpiteet:

  • parisuhde- ja sinkkutapahtumat
  • terapeutin tilakäynnit
  • ammattilaisten valmennus ja verkostoituminen
  • aktiivinen viestintä hankkeen teemoista.

Rahoittajana Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Lisätietoja: jamk.fi/yksissa

Jaa