jamk.fi

Vesi valuu nenänpäästä. Hengitys on tasainen, odottava. Näkökenttä on uimalasien sinisen pleksilasin värittämä. Katse kohdistuu hetkeksi altaan vastakkaiseen päähän, siirtyy sitten suoraan alaviistoon, edessä odottavaan veteen. Kello soi, ja uimarit hyppäävät veteen. Pian kaikki onkin jo ohi, Ari-Pekka Liukkosen kohdalla tarkalleen 22,25 sekunnin kuluttua. Se ei kuitenkaan riittänyt, ja kisat vuoden 2016 kesäolympialaisissa Riossa tyssäsivät alkueräuintiin.

– Rion olympialaiset oli oikeasti kova paikka. Epäonnistuminen otti henkisesti koville, Liukkonen muistelee.

Huippu-urheilijan on oltava fyysisesti ja henkisesti saumattomasti toimiva kone. Vaikka urheilija olisi fyysisesti huippukunnossa, voi pääkoppa olla kovilla. Liukkosella henkinen puoli heijastui myös fyysiseen hyvinvointiin. Arvokisojen yhteydessä flunssa tai infektio iski harmittavan usein.

– Oikeastaan vuodet 2011-2016 meni isojen kisojen osalta niin, ettei onnistumisia oikein tapahtunut. Vaikka se näkyi sairasteluna, oli se pitkälti henkisen puolen juttuja. Jotenkin ei ollut valmis MM- tai olympiatason kisoihin, Liukkonen summaa.

Pikakelataan ajassa eteenpäin.

Budapest, 50 metrin vapaauinnin MM-kisojen semifinaalit heinäkuussa 2017. Liukkosen aika oli 21,71s, jolla varmistui helposti paikka finaalissa. Itse finaalissa Liukkosen onnistui puristaa ajasta vielä neljä sadasosaa. Aika 21,67s riitti kuudenteen sijaan. Samalla Liukkonen oli kaikkien aikojen kuudes suomalainen MM-finalisti pitkillä radoilla. Jokin oli naksahtanut kohdilleen.

– 2016-2017 -kausi oli selkeästi sellainen, että jotenkin sain sen homman toimimaan. Nyt vallitsevana olona kisa-altaassa on ollut se, että tämä on se mun juttu ja tänne mä kuulun.

Sitä samaa tunnetta Liukkonen pyrkii toistamaan osana harjoituksiaan. Treeneihin olennaisena osana kuuluvat mielikuvaharjoitteet, joissa pyritään kuvittelemaan täydellinen suoritus yksityiskohtaisesti.

– Haetaan sitä fiilistä, miltä kropassa pitäisi tuntua, kun kaikki menee nappiin.

Mielikuvaharjoitteita tehdään erityisesti kisojen yhteydessä. Harjoituksilla pyritään paitsi rentoutumaan ennen varsinaista suoritusta, myös aktivoimaan samoja hermoratoja kuin itse suorituksessa. Hermoratoja herätellään myös mallinnusharjoituksilla.

– Katsotaan esimerkiksi tabletilta jonkun tietyn uimarin onnistunutta suoritusta uudestaan ja uudestaan. Ei niinkään siinä mielessä, että katsottaisiin liikeratoja tai käsien kulmia yksityiskohtaisesti, vaan enemmänkin niin, että yritetään uppoutua siihen suoritukseen.

Samaa periaatetta, jonkinlaista flow-tilaa Liukkonen pyrkii toistamaan altaassa. Kropan pitäisi toimia automaattisesti, suoritusta juurikaan ajattelematta.

– Siihen on uintipiireissä olemassa sanontakin: ”If you think, you sink” eli uppoat, jos alat ajatella, Liukkonen täräyttää.

Uimaratojen ulkopuolella aivonystyröitä onkin sitten härnättävä enemmän. Treenien välissä Liukkonen opiskelee urheiluliiketoimintaa avoimina korkeakouluopintoina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Sen lisäksi hän kuuluu Jyväskylän kaupunginvaltuustoon ja on kulttuuri- ja liikuntalautakunnan varapuheenjohtaja. Kun Liukkonen matkustaa kisojen perässä keskimäärin 150 päivää vuodessa ja viettää allastreeneissä 24 tuntia viikossa, ei liiallinen vapaa-aika ainakaan tuota ongelmia.

– Esimerkiksi viime vuonna joululoman aikaan olin treeneistä pari viikkoa lomalla, eikä kaupungin puoleltakaan ollut velvoitteita, niin tuli tehtyä melkein yötä päivää töitä sen eteen, että sai syksyn kurssit suoritettua. Onneksi JAMKilla on suhtauduttu tähän ymmärtäväisesti ja joustavasti, Liukkonen kiittelee.

TEKSTI ESKO PULLIAINEN KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

Jaa

Kiinnostuitko urheiluliiketoiminnasta? Tutustu ja hae!