jamk.fi

Firstbeat on kehittänyt perustamisestaan alkaen sykereaktioiden ja sykevaihtelun analyysiin perustuvaa teknologiaa, joka mahdollistaa aiempaa tarkemman mittauksen ilman laboratoriolaitteistoa. Firstbeat hyödyntää työssä suuria mittaustietokantoja, joista löytyy sekä laboratoriossa että kentällä tehtyjä mittauksia. Teknologiakehityksen tavoitteena on ollut alusta alkaen kehon toimintojen mallinnuksen fysiologinen oikeellisuus, tarkkuus ja sovellettavuus. Yritys on uranuurtaja alallaan ja saanut lukuisia palkintoja. Firstbeat valittiin ainoana suomalaisyrityksenä finalistiksi Startup Europe Comes to Silicon Valley -tapahtumaan ja tuoreimpana saavutuksena on valtakunnallinen yrittäjäpalkinto.

Viime vuonna 75 % Firstbeatin liikevaihdosta muodostui viennistä ja suuri osa siitä liiketoimintayhteistyön kehittämisestä USA:ssa. Firstbeat työllistää noin 80 ammattilaista fysiologian, hyvinvointipalveluiden ja tietotekniikan alalla.

Yritys on työskennellyt työhyvinvoinnin alueella jo vuodesta 2004 alkaen ja heidän kehittämiään menetelmiä on käytetty alusta alkaen myös huippu-urheilussa. Tällä hetkellä jo yli 500 joukkuetta ja harjoittelukeskusta käyttää Firstbeatin menetelmiä ympäri maailmaa. Asiakkaat edustavat ehdotonta maailman kärkeä esimerkiksi moottoriurheilussa, jääkiekossa, jalkapallossa ja useimmissa olympiatason yksilölajeissa.

JAMKIN HYVINVOINTIYKSIKÖN johtaja Pertti Malkki osallistui seurantaan syksyisellä viikolla, kun kesälomista oli jo muutama viikko aikaa. Tuloksia analysoitiin yhdessä hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaaren kanssa. Samalla keskusteltiin yleisesti johtajien hyvinvoinnista sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.

Pertti Malkki odotti mielenkiinnolla ja jännityksellä tuloksia. Tulokset vahvistivat Malkin käsitystä siitä, että hän palautuu riittävästi päiväsaikaan tapahtuvasta rasituksesta. Kotisaaren mukaan profiili on ns. hyvän johtajan profiili, päivisin on kiirettä ja yöllä tapahtuu hyvin palautumista. Uni on riittävää ja hyvää, siitä Malkki on tietoisesti myös pitänyt kiinni. Analyysin perusteella Malkki pohti, että tulevaisuudessa myös työpäiviin tulisi löytää palauttavia hetkiä, kalentereita ei siis saisi varata liian täyteen ja oman liikunnan määrää sekä tehoa tulisi lisätä.

Kotisaari analysoi myös Malkin pitempiaikaisen palautumisen tilaa: tulos on omassa viiteryhmässään erittäin hyvä. Tähän tulokseen vaikuttaa kolmasosalla perimä, omilla valinnoilla voi vaikuttaa vain osaan tuloksesta.

LIIKUNTA VAIKUTTAA pääsääntöisesti positiivisesti palautumiseen. Tosin siinäkin maltti on valttia, äkkiseltään aloitettu liian kova harjoittelujakso voi haitata palautumista pitkäksi aikaa ja liian myöhään illalla tehty liikunta vaikuttaa unen laatuun.

– Kyky palautumiseen nousee kunnon nousun myötä: tutkimusten mukaan säännöllisesti yli 3 h viikossa liikkuvat palautuvat lähes nelinkertaisesti liikunnallisesti passiivisiin kollegoihinsa nähden, Kotisaari toteaa. Johtajatasolla on olemassa isoja eroja oman ajankäytön hallinnassa. Huono uni vie pohjaa seuraavan päivän työnteolta.

FIRSTBEATIN varatoimitusjohtaja ja suomalaisen työhyvinvoinnin asiantuntija Juho Tuppurainen muistuttaa, että sillä, mitä teemme iltaisin klo 18 ja 23 välillä, on suuri merkitys. Tällöin voimme rakentaa seuraavan päivän työkuntoa tai heikentää sitä valinnoilla, jotka eivät edistä yönaikaista palautumista.

– Hyvinvointi on tasapainoa työn, vapaa-ajan ja unen välillä. Palauttava uni ja lepo on kaiken a ja o. Viiden peräkkäin huonosti nukutun yön jälkeen aivomme toimivat enää 40% teholla ja työn tuottavuus romahtaa. Yli 200 000 Firstbeatin mittausta paljastaa, että joka kolmas meistä ei koe nukkuvansa riittävästi, osa liikkuu liian kovaa liian myöhään, 45% ei liiku lainkaan, teemme yhä enemmän näyttöpäätetyötä myöhään illalla ja alkoholia nautitaan liian paljon.

SUOMALAISTEN TYÖNANTAJIEN kiinnostus työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseen työkykyä ylläpitävänä tekijänä on kasvanut. Yhteensä yli 500 hyvinvoinnin ammattilaista käyttää Firstbeatin hyvinvointianalyysiä työssään. Mittaus herätti myös Pertti Malkin mielenkiinnon osallistua tutkimukseen uudestaan vuoden päästä.

TEKSTI HELI TOIVOLA, KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY