Pelastuslaitoksella kokataan

Palomiehillä on töitä joka neljäs vuorokausi, ja yksi työvuoro kestää 24 tuntia. Pitkän työvuoron aikana yhdessä ollaan monenlaisissa tilanteissa - toisinaan myös kokataan yhdessä.

Yleensä palomiehet nauttivat lounaan jossain henkilöstöravintolassa, ja vasta illalla kokataan, mutta tänään lounaaseen ei ollut mahdollisuutta.

– Olimme 169 metrin korkeudessa tutustumassa Luhangan tuulivoimalaan pelastuslaitoksen näkökulmasta. Ei ollut ravintolaa niin kuin Näsinneulassa, naurahtavat nälkäiset palomiehet kokkauksen lomassa.

Paluumatkalla Luhangasta poiketaan ruokakaupassa ja pian Seppälän paloasemalla jo pilkotaan, keitetään ja katetaan. Pasta Carbonara valmistuu ripeästi. Harvassa työpaikassa kai esimies kokkaa alaistensa kanssa?

– Aina ruoka ei ole näin nopeaa, viime viikolla tehtiin unkarilaista lihapataa, joka hautui kolme tuntia, paloesimies Markku Hukka kertoo.

ALUN PERIN kokattiin vain juhannuksena, osittain olosuhteiden pakosta, koska kaikki paikat olivat kiinni. Grillaaminen sujui palolaitoksen takapihallakin.

– Aika terveellisesti syödään – ja joka aterialle tulee tehtyä myös joku salaatti, vahvistaa Markku.

Kaiken kaikkiaan alalla on nykyään enimmäkseen terveellisesti elävää väkeä. Juuri kukaan ei enää polta tupakkaakaan, miettii tiimi. Terveelliset elämäntavat ulottuvat vielä pidemmälle: usea palomies kertoo paastonneensa.

– Kerran meillä viisi palomiestä paastosi yhtä aikaa, mutta hyvin se sujui! Kovinta oli se, että paaston aikana joutui kuitenkin laittamaan kotona lapsille ruokaa, muistelee Markku kymmenen päivän paastoaan.

ILTA JATKUU pienellä levolla, parin tunnin kuntoilulla ja paperityöllä. Mikäli hälytyksiä ei tule, voi palomies nukkua. Riittävien yöunien saaminen ei usein kuitenkaan ole mahdollista.

– Yhden yöhälytyksen jälkeen saatan vielä nukahtaa, mutta jos hetken päästä tulee toinen, on enää vaikea rauhoittaa mieltä uneen, vaikka aikaa sattuisi olemaankin, kertoo palomies Sami Huovila.

PALOMIEHEN TYÖ vaatii erinomaista kuntoa niin fyysisesti kuin henkisesti.

Fyysisen toimintakyvyn arviointiin on käytössä valtakunnallinen FireFit -testausjärjestelmä, joka kattaa muun muassa lihaskuntotestin, maksimaalisen hapenottokyvyntestin ja savusukellusratatestin.

– Henkilöstö, varsinkin nuorempi polvi, on todella motivoitunutta hoitamaan omaa kuntoaan ja kehittämään ammattitaitoaan. Useat liikkuvat ja osallistuvat urheilutapahtumiin. Useimmiten myös viestintä- ja vuorovaikutustaidot hyviä, mikä puolestaan edistää työyhteisön toimintaa. Joillakin kuitenkin on haasteita elämänhallinnassa tai oman kunnon ylläpitämisessä, kertoo työhyvinvointisuunnittelija Esa Vauhkonen.

Palomiesten työvuoroon kuuluu muutama tunti treeniaikaa: käytössä on kuntopyöriä, soutulaitteita ja muita kuntoiluvälineitä. Pihalla voi pelata tennistä, ja toki palolaitosta voi lenkkeillä ympäri, mutta kauemmaksi ei voi mennä, koska hälytyksen tullessa täytyy olla minuutissa lähtövalmiina.

Henkisen hyvinvoinnin kehittämiseksi Keski-Suomen pelastuslaitos on mm. mukana tutkimuksessa, jossa vertaillaan pelastusmiesten ja urheiluvalmentajien työhön liittyviä voimavaratekijöitä ja kehitetään uusia toimintamalleja jaksamiseen.

– Kuormittavien tilanteiden jälkeen tarjoamme purkukeskustelutoimintaa, mutta siihen ei ole suurta kysyntää, tietää Esa.

SÄÄNNÖLLISYYTTÄ tässä työssä on vaikea säädellä, joten on sitäkin tärkeämpää tietää, millainen ja milloin nautittu ravinto auttaa jaksamaan.

– Olisi hienoa saada henkilökuntaa laajemmin kiinnittämään huomiota ravitsemukseen. Siihen ei kuitenkaan riitä, että tuodaan ravintoympyräjuliste keittiön seinälle. Usein tarvitaan henkilökohtaista keskustelua, motivointia, valmennustakin. Se on asenteisiin vaikuttamista, kuvailee Esa.

TÄRKEÄ TYÖHYVINVOINTIIN vaikuttava tekijä on myös kuulluksi tuleminen.

Vuonna 2004 perustettiin kuntavetoisten laitosten tilalle alueelliset pelastuslaitokset, kuten Keski-Suomen pelastuslaitos. Nyt sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen muutoksen yhteydessä pelastustoimea odottavat uudet uudistukset.

– Johdon tulee kuunnella henkilöstön ääntä uudistuksissa. Suurissa pelastuslaitoksissa on ongelmallista viestinnän kasvottomuus – ihmisille tulee helposti tunne, että heitä ei kuunnella.

Totta kai ymmärrystä tarvitaan myös henkilöstöltä organisaation suuntaan. Toistemme kunnioittaminen sekä tehtyjen päätösten hyväksyminen edistää toiminnan sujuvuutta, kertoo Esa.

Teksti: Paula Pasanen, kuvat: Mikko Vähäniitty

 
– Söin Iso-Roballa sushibuffan Yamato-ravintolassa. Työpaikallamme on tapana käydä yhdessä lounaalla, ja tänään valitsimme tämän paikan.

Matti Ikäläinen, yrittäjä bGH Uusmedia

 
Söin munakoisotomaattipastaa ja salaattia henkilöstöruokalassamme. Se on säännöllinen tapa. Oma henkilöstöruokala on hieno juttu, voi tavata työkavereita vapaammissa merkeissä.

Timo Kalmari, myyntijohtaja, Osuuspankki Keski-Suomi

 
Nautin salaattilounaaan buffet-pöydästä. Ravintola Alakulma on työpaikkani lähellä. On myös hyvä, kun saa itse valita mitä annokseen tulee.

Niina Karstunen, kuntotestaaja, Sports Lab Jyväskylä

 
Söin katkarapukeiton ja salaatin. Tämä on minulle vakiolounas, käyn usein keittolounaalla työpaikkani lähellä Tourulan AutoCaféssa.

Esa Niemi, toimitusjohtaja, Jyväskylän aluetaksi