jamk.fi
26.9.2014

Vesien tila ei odottamalla parane

Saarijärven reitin vedet ovat laadultaan Keski-Suomen alakastissa. Yli puolet reitin vesistöistä on luokiteltu tilaltaan ainoastaan tyydyttäviksi. Tavoitteeksi on kuitenkin otettu, että pintaveden ekologinen tila nousisi reitillä hyväksi.

Teksti Tommi Salo, Grafiikka Martti Hänninen

Suuntaa on pyritty kääntämään Saarijärven vesistöreitillä edistämällä maatalouden vesiensuojeluun liittyvän uuden tiedon ja tekniikoiden käyttöönottoa reitin valuma-alueella. Näin on samalla välillisesti kehitetty kestävän maatalouden toimintaedellytyksiä. Käytännön työkaluna on ollut keväällä 2014 päättynyt, JAMKin hallinnoima MAISA-hanke.

”Hankkeen aikana selvisi muun muassa, että jatkuvalla, automaattisella vedenlaadun seurannalla saadaan tarkkaa tietoa alueen kiintoaine- ja ravinnekuormituksen määrästä ja muodostumisesta. Näin pystytään havaitsemaan virtaamamuutosten aiheuttamat nopeat kuormituksen muutokset, jotka yksittäisiin vesinäytteisiin perustuvassa seurannassa jäävät huomaamatta”, projektipäällikkö Tarja Stenman JAMKista sanoo.


Viljelijät ymmärtävät suojelun tärkeyden
Vedenlaadun seurannan lisäksi hankkeen aikana tuotettiin käytännön olosuhteissa testattua tietoa karjanlannan eri levitysmenetelmien aiheuttamasta ravinnekuormituksesta valumavesiin sekä edistettiin vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa maatiloilla ja Keski-Suomen ensimmäisen maatalouden monivaikutteisen mallikosteikon perustamista. Lisäksi selvitettiin Saarijärven reitin valuma-alueen kuntakohtaiset lantataseet, tehtiin tiedotustyötä ja kerrottiin hyvistä käytänteistä.

Neljässä eri paikassa olleiden vedenlaadun mittausasemien avulla saatiin lähes reaaliaikaista tietoa vedenlaadusta. Yhdestä mittausasemasta tuli pysyvä, joten tietoja saadaan jatkossakin.
Lannanlevitysmenetelmien vaikutuksia pellon ravinnehuuhtoumiin selvitettiin Saarijärvellä Biotalouskampuksen pelloilla tehdyllä soveltavalla tutkimuskokeella.

”Teimme koko ajan tiivistä yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa. Heitä neuvottiin perustamaan kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä”, Stenman kertoo.

Yhteistyön tuloksena niitä perustettiinkin Saarijärven reitin varrelle yli kymmenen kappaletta. Yksi kosteikko sijaitsee Biotalouskampuksen alueella. Tämä mallikosteikko toimii edelleen oppimisympäristönä ja tutkimuskohteena.

”Maanviljelijät ymmärsivät hyvin asian tärkeyden. He tekevät jo nyt paljon suojelutyötä ja heillä on malleja vesiensuojeluun”, Stenman arvioi.

Hankkeen aikana viljelijöille tehtiin haastattelututkimus, jossa kysyttiin muun muassa asenteita vesiensuojeluun, sitoutumista maataloustukeen ja mielipiteitä EU:n tukimuotojen toimivuudesta.

Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA) -hankkeen loppuraportti julkaistiin keväällä 2014, ja se on internetissä vapaasti kaikkien luettavana.

Tarja Stenman ja Niina Raudasoja huoltamassa automaattista ravinnemittausasemaa, joka sijaitsee pelto-ojassa Tarvaalan Biotalouskampuksella.

Takaisin