jamk.fi
26.9.2014

Uusia keinoja metsävaratietojen mittaamiseen ja hyödyntämiseen

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen projektiasiantuntija Riitta Pellinen uskoo, että Jokamies-sovellus kannustaa yksityisiä metsänomistajia metsänhoitoon

Teksti ja kuva Pasi Rahikainen

Metsien periytyminen uusille sukupolville on johtanut metsänomistuksen sirpaloitumiseen. Yhä useamman palstan omistaja asuu kaupungissa ja käy metsässään vain harvoin, jos koskaan. Metsänhoitotyöt jäävät helposti tekemättä, mikä johtaa metsän arvon alenemiseen.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa Metsänvaramittaus kunnostamattomissa metsissä -projektissa on kehitetty uusia keinoja metsävaratietojen mittaamiseen ja hyödyntämiseen erityisesti energiapuun korjuussa.

Puuvarantoja helppo arvioida
Projektin tuloksena on syntynyt Jokamies-mobiilisovellus, jonka avulla tavallinen metsänomistaja voi helposti mitata omien metsiensä puuvarantoja.

”Sovelluksen avulla voi myös arvioida metsän kunnostustöiden määrää ja niiden vaikeusluokkaa, jolloin töiden suunnittelu helpottuu. Älypuhelimeen syötetyt tiedot tallentuvat pilvipalveluun, josta ne voi hakea analysoitavaksi omalle tietokoneelle tai puhelimen näytölle”, JAMKin projektipäällikkö Petteri Weckström kertoo.

”Sovellus innostaa yksityistä metsänomistajaa metsänhoitoon, mutta se sopii myös metsätyön ammattilaisille urakoiden ja tarjousten taustatyöhön”, lisää Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen projektiasiantuntija Riitta Pellinen.

Jokamies-sovelluksen lisäksi projektissa on kehitetty suoratulkintamenetelmä metsien laserkeilauksilla kerätylle aineistolle. Metsäalan ammattilaiset voivat hyödyntää sitä esimerkiksi nuoren metsän kunnostustarpeen määrittämisessä laajoilla alueilla ilman erillisiä maastokäyntejä.

Suomen Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen sanoo, että metsien inventointia pyritään jatkuvasti tehostamaan uusilla keinoilla.

”Suoratulkintamenetelmä tuo kustannussäästöjä taimikoiden ja nuorten metsien maastotarkastusten vähentyessä”, Paananen toteaa.

Tehokkuutta suunnitteluun
Riitta Pellinen lisää, että suoratulkintamenetelmän avulla metsänomistajalle voidaan havainnollisesti ja kansantajuisesti näyttää, mitkä alueet ovat kunnossa ja mitkä tarvitsevat hoitoa.

”Erityistä hyötyä menetelmästä on, jos metsätoimihenkilö ei vielä tunne tutkittavanaan olevaa aluetta”, hän sanoo.

”Yksi menetelmän tärkeistä ominaisuuksista on metsien energiapuukohteiden tunnistaminen. Tulkintamenetelmän avulla voidaan määrittää klapien ja hakkeen valtakunnalliset potentiaalit”, täydentää menetelmää kehittämässä ollut lehtori Kalevi Pietikäinen JAMKista.

Pietikäiseltä ilmestyy syksyllä kirja Energiapuun tehokas käsittely ja kuivuminen, jossa keskitytään eri tavoilla käsiteltyjen klapien kuivumiseen.

EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittamassa projektissa ovat JAMKin lisäksi olleet mukana Suomen Metsäkeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi.

TKI JAMKissa

  • Vuonna 2013 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön toiminnan kokonaisvolyymi rikkoi JAMKissa ensimmäistä kertaa 11 miljoonan euron rajan. TKI-työhön osallistui 371 henkilöä eli yli puolet henkilökunnasta. Työtä tehtiin kaikkiaan noin 133 henkilötyövuotta.
  • JAMKin TKI-työ keskittyy viidelle painoalalle, joilla ammattikorkeakoulu aktiivisesti osallistuu alueen kehittämiseen vahvistaen samalla myös omaa osaamistaan.
  • TKI-työn painopistealat ovat innovatiivinen oppiminen, perheiden hyvinvointi ja terveyden edistäminen, uudistuva kilpailukyky, kyberturvallisuus ja biotalous. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö on aktiivista myös muilla painoaloilla.
Takaisin