jamk.fi

Juureva perinnetila uskoo maaseutumatkailuun

"Monipuolisuus, palvelun laatu ja asiakkaan tarpeet ovat meille olennaisia lähtökohtia"

Kuvat ja teksti Timo Sillanpää

Oittilan kylässä Korpilahdella sijaitsevan Ylä-Tihtarin tilan juuret ulottuvat 1500-luvulle. Samuel Uusitalo on tilan viidestoista isäntä ja kehittää aktiivisesti maatalouden lisäksi maaseutumatkailuun liittyviä tuotteita.

Kun Ylä-Tihtarin tilalla vuonna 2008 tehtiin sukupolvenvaihdos, uusi isäntäpari Samuel ja Mari Uusitalo päätti tuoda maatalouden oheen myös maaseutumatkailuun liittyviä palveluita. Nyt tilalla on tarjolla muun muassa mökkivuokrausta, kokous- ja ateriapalveluja, opastettuja luonto- ja metsästysretkiä ja koirien koulutusta.

”Kasvinviljely, metsätalous ja maa-aineksen myynti edustavat perinteisiä elinkeinoja. Pelloilla kasvaa vehnää, kuminaa, heinää ja perunaa”, Samuel Uusitalo kertoo.

Maaseutumeininkiä tilalle luovat suomenhevosori­ Koivuahon Vänni, maatiais- ja rotukanat sekä tilan mailla laiduntavat lampaat ja alpakat. Ylä-Tihtarissa tarhataan myös fasaaneja lähinnä koirien koulutustarpeisiin. Tilalla toimii myös Vaarunvuoren kennel, jossa haukahtelevat pohjanpystykorvat Caru, Ukko ja Vilja. Maaseudun menneisyydestä kertovat pihapiirin aittoihin museoksi kootut maatalouden työvälineet ja käyttöesineet usean sukupolven ajalta.

”Rakennamme matkailutuotteen aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Voimme esimerkiksi vuokrata pelkän saunan, jonka asiakas itse lämmittää. Vaihtoehtoisesti voimme tarjota täyden palvelun saunaillan aterioineen. Monipuolisuus, palvelun laatu ja asiakkaan tarpeet ovat meille olennaisia lähtökohtia”, Uusitalo painottaa.

Uusitalon tavoitteena on kehittää tilan toimintaa ennakkoluulottomasti uusia palveluita testaten ja asiakkaiden palautteita kuunnellen.

Hankkeet pohjana kehittämiselle
Samuel Uusitalo on aktiivisesti mukana maaseutumatkailua kehittävissä hankkeissa. JAMKin Riistataloudesta ammattimaista liiketoimintaa -hankkeen aikana tuotetaan erilaisia liiketoimintamalleja metsästysmatkailun toteuttamiseksi. Uusitalo näkee merkittäviä mahdollisuuksia luonto- ja erämatkailussa sekä riistaruoan tuotteistamisessa.

”Tilan omilla mailla meillä on mahdollisuus metsästää hirviä, metsäkanalintuja, vesilintuja ja jäniksiä. Metsästysmatkailun suosio on selkeästi kasvamassa yrityksissä, ja suomalainen luonto kiinnostaa myös ulkomaisia asiakkaita. Aina eräretkellä ei tarvita edes aseita, sillä kysyntää on myös luontovaelluksille, jotka sopivat esimerkiksi työyhteisöjen virkistyspäiviin.”

Uusitalo on mukana myös KESMA II -hankkeessa, jossa tilan toimintaa on analysoitu kulttuurisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.

”Yrityksen liiketoimintaan liittyviä kestävyyden käytäntöjä on hankkeen myötä kehitetty. Kestävän kehityksen merkitys on tänä päivänä niin suuri, että se kannattaa huomioida myös markkinoinnissa”, hän toteaa.

Uusitalon mukaan hankkeet tarjoavat yrityksille mahdollisuuden verkottua muiden saman alan yrittäjien kanssa.

”Usein näiden keskustelujen pohjalta syntyy samalla seudulla toimivien maaseutuyrittäjien välille yhteistyötä, joka mahdollistaa kaikkien verkostossa olevien yritysten palveluvalikoiman laajentamisen.”

Ylä-Tihtarin tilalle toimivat verkostot ovat tärkeitä. Yhteistyötä tehdään kyläläisten, muiden yrittäjien, Oittilan hirvimiehet ry:n ja Oittilan maamiesseuran kanssa.

Ennen sukupolvenvaihdosta Samuel Uusitalo hankki vankan peruskoulutuksen. Hän valmistui 1990-luvulla Jyväskylän teknillisestä oppilaitoksesta logistiikka-alan teknikoksi ja suoritti sen jälkeen agrologi (amk) -tutkinnon JAMKissa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö

Yli puolet JAMKin henkilöstöstä tuottaa sisältöä tai jakaa asiantuntijuuttaan projekteissa, joiden suurimpia päärahoittajia ovat Euroopan Unioni ja Tekes. Vuonna 2013 JAMKin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön ulkopuolinen rahoitus saavutti uuden ennätyksen, 7,6 miljoonaa euroa, sijoittuen ammattikorkeakoulujen kärkikolmikkoon. Asiakaslehden sivuilla on esimerkkejä TKI-työn konkreettisista tuloksista. Työ voi olla esimerkiksi maaseutumatkailun kehittämistä, maatalouden vesiensuojelua tai metsävaramittauksen uusien menetelmien kehittämistä.

Takaisin