jamk.fi
8.10.2014

60 vuotta sairaanhoitajakoulutusta Jyväskylässä. Vuodet vaihtuvat, osaajatarve ei

JAMKistakin valmistuvat sairaanhoitajat siirtyvät siis työmarkkinoille, joille heitä todella odotetaan. Heillä on edessään jotain samaa kuin 1960- ja 70-lukujen sairaanhoitajilla, mutta myös paljon uutta.

Teksti Tommi Salo, Kuvat Petteri Kivimäki ja Tommi Salo

Katja Kivisellä on jo taskussaan lähihoitajan tutkinto. ”Halusin laajentaa osaamistani. Sairaanhoitajana on mahdollisuus tehdä tulevaisuudessa monia eri töitä.”

Sairaanhoitajan työ kuuluu niihin ammatteihin, joihin suomalaiset luottavat eniten. Luottamus on yksi syy hoitajan ammattiin hakeutumisen suosioon. Uusia tekijöitä todella tarvitaankin, sillä aivan kuten 1970-luvulla hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa myös 2020-luvulle tultaessa sairaanhoitajista on pulaa.

Kaksi kuvaa, kaksi maailmaa. Välillä miltei 50 vuotta, mutta tilanne käytännössä identtinen.”1970-luvulla kaikille valmistuneille sairaanhoitajille tarjottiin suoraan työpaikka”, asiantuntija Eila Latvala JAMKista sanoo.

Kun nämä 1970- ja 80-luvuilla työelämään tulleet ovat vähitellen tulossa eläkeikään, sosiaali- ja terveysalalla kärsitään jälleen työntekijäpulasta.

”Arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 220 000−240 000 ihmistä töihin”, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen summaa.

”Ajatus siitä, että sairaalassa hoidetaan ihmisiä, jotka tarvitsevat ammattiosaajien tarjoamaa hoitoa ja hoivaa, ei ole muuttunut mihinkään. Hoitajat tekevät edelleen isoja hoitopäätöksiä, joista syntyy itsetutkiskelun paikkoja”, Kinnunen muistuttaa.

”Samalla kuitenkin teknologinen kehitys on muuttanut ja muuttaa edelleen toimintaympäristöjä ja työskentelytapoja. Sairaanhoitajan työhön liittyy Suomessa paljon itsenäisiä töitä, ei siis vain avustavia tehtäviä”, hän jatkaa.

Tulevaisuuden sairaanhoitajalta edellytetään hoitotyön taitojen lisäksi yhä enemmän tietojenkäsittelyn, vuorovaikutuksen, asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisissa tiimeissä työskentelemisen taitoja.

Työt tehdään asiakkaiden, ei rakenteiden mukaan
Työvoimavaje vaatii sosiaali- ja terveysalalla uudenlaisten ratkaisumallien löytämistä. Teknologisoituminen auttaa asiantuntijoiden mukaan osaltaan mallien luomisessa.

”Teknologian avulla voidaan lisätä jokaisen meidän omaa vastuuta terveydenhoidostamme ja ennalta ehkäisevästä työstä. Tekniikan hyödyntämiseen satsataan nyt terveydenhuollossa”, Latvala sanoo.

Hoitotyön tekijöiden osaamisvaatimusten muuttumisen lisäksi Kinnunen muistuttaa rakenteiden muuttamisen tärkeydestä. Hänen mukaansa erikoisalapohjainen jako murtuu tulevaisuuden sairaaloissa.

”Tiedon määrän kasvaessa tarvitaan luonnollisesti vahvaa erikoisosaamista ja erikoistumista, mutta työt pitää organisoida asiakaslähtöisyyden, ei erikoisosaamisen mukaan. Esimerkiksi ikääntyneillä diagnoosien määrä lisääntyy koko ajan, jolloin tarvitaan laaja-alaisia taitoja.”

Uusi sairaala houkuttelee työvoimaa
Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa Kinnunen pitää tärkeimpänä sitä, että alan koulutusohjelmat ja täydennyskoulutus vastaavat tulevaan teknologiseen haasteeseen. Mielenkiintoa sosiaali- ja terveysalan eri ammatteja kohtaan riittää kyllä.

”Tehohoito, leikkaussalitehtävät ja kirurginen hoito kiinnostavat nuoria selvästi eniten. Mielenterveyspuoli kiinnostaa vanhuspuolta enemmän. Hieman erikoisemmat tehtävät houkuttavat perusterveydenhuoltoa enemmän”, Latvala kertoo.

JAMK ja sairaanhoitopiiri ovat käyneet vuosien saatossa tiivistä vuoropuhelua. Se on ollut molemmille hedelmällistä niin opiskelijoiden harjoittelupaikkojen kuin yleisen tiedonvaihdon osalta.
Kinnunen laskee uuden, huippumodernin sairaalan rakentamisen Jyväskylään lisäävän alueen vetovoimaa lääkäreiden ja sairaanhoitajien silmissä.

”Olemme jatkossakin vaativaa hoitoa tarjoava sairaala, joten on aivan ratkaisevaa löytää meille vahvaa ammatillista osaamista. Sairaanhoitopiirille on iso etu, että omalla paikkakunnalla on suuri alan koulutusyksikkö. Pyrimme tarjoamaan urakehityksen mahdollisuuksia niin pitkälle kuin suinkin mahdollista”, sairaanhoitopiirin johtaja sanoo.

Sairaanhoitajia koulutettu Jyväskylässä jo 60 vuoden ajan

Kun Suomen keskussairaalaverkostoa alettiin rakentaa 1950-luvulla, syntyi monilla paikkakunnilla pulaa sairaanhoitajista. Tilanteeseen vastattiin aloittamalla sairaanhoitajien koulutus niillä paikkakunnilla, joihin tuli keskussairaala tai yliopistollinen keskussairaala ja joissa pula oli suurin.

Keski-Suomen keskussairaala valmistui Jyväskylään vuonna 1954, ja samana vuonna käynnistettiin sairaanhoitajakoulutus Keski-Suomessa. Aluksi koulutusta tarjosi Jyväskylän tilapäinen sairaanhoitajakoulu ja seuraavasta vuodesta alkaen Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveyssisarkoulu. JAMKissa sairaanhoitajakoulutus alkoi ammattikorkeakoulukokeiluna vuonna 1996. Toiminta jatkui JAMKille myönnetyn vakinaisen toimiluvan alla 1997 alkaen.

Juha Kinnunen ja Eila Latvala muistuttavat samasta asiasta. Tulevaisuuden sairaanhoitajan on hoitotyön lisäksi osattava yhä paremmin tietojenkäsittelyä ja vuorovaikutusta potilaiden kanssa.

Sairaanhoitajaksi JAMKissa opiskeleva Katja Kivinen oli elokuussa työharjoittelussa Keski-Suomen keskussairaalassa. Hän mittasi verenpaineen potilaana olleelta Liisa Miettiseltä.

Takaisin