Kansainvälisen ilmastopaneelin eli IPCC:n raportit ja maailmanlaajuiset kansanliikkeet ovat tuoneet ilmastoasiat ja ennen kaikkea huolen ilmaston tilasta yhä useamman tietoisuuteen. Aktivisti Greta Thunbergin myötä ilmastonmuutos on saanut myös kasvot, joihin nuoret voivat samaistua.

JAMK on mukana eurooppalaisessa BLOOM-projektissa, jonka tavoite on viestiä ihmisille biotaloudesta ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Projektiasiantuntija Aino Voutilaisen mukaan tärkein viestinnän kohderyhmä ovat nuoret.

– Haluamme viestiä nuorille niistä mahdollisuuksista, mitä biotalous pitää sisällään. Eli yritämme kääntää ilmastoahdistuksen toivoon paremmasta, Voutilainen muotoilee.

BLOOM-projektissa esitellään muun muassa erilaisia biotalouden keinoja ja innovaatioita, joiden avulla esimerkiksi erilaisia ympäristöä kuormittavia tuotantotapoja voidaan ratkaista.

– Yksi esimerkki on keramiikka. Sen valmistuksessa syntyy hillittömät hiilidioksidipäästöt. Lisäksi keramiikkaa ei voi tällä hetkellä kierrättää, vaan se menee kaatopaikalle. Silti emme kyseenalaista vaikkapa sitä, että lavuaarit tai wc-istuimet ovat keraamisia, Voutilainen sanoo.

Puusta ja sidosaineena käytetystä hartsista valmistettua materiaalia.

Keramiikalle on kuitenkin kehitteillä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Kylpyhuonekalusteet voidaan tulevaisuudessa tehdä esimerkiksi puusta ja sidosaineena käytetystä hartsista valmistetusta materiaalista. Paitsi että sen valmistamiseen kuluu vähemmän hiilidioksidia, toimii materiaalissa käytetty puu itsessään hiilivarastona.

– Se hiilidioksidi, joka on aikanaan sitoutunut puuhun, pysyy tällaisessa tuotteessa sitoutuneena koko sen käyttöiän, eli parhaimmillaan kymmeniä vuosia.

Toinen esimerkki on tekstiilit. Harva varmaan tietää, että kangasta voidaan valmistaa esimerkiksi ananaksenkasvatuksen sivuvirroista.

– Ananaksen tuotannossa lehdet päätyvät useimmiten jätteeksi – ja sitä syntyy paljon. Lehdistä voidaan kuitenkin tehdä nahankaltaista materiaalia. Myös nopeasti uusiutuvan banaanipuun rungon eri kerroksista voidaan valmistaa erilaisia tekstiilikuituja, joista voidaan tehdä esimerkiksi mattoja tai vaikkapa vaatteita, Voutilainen valaisee.

Näitä ja muita biopohjaisia innovaatioita Voutilainen on esitellyt BLOOM-projektin järjestämissä tapahtumissa.

– Nuorille tulee usein yllätyksenä, että niin muovit kuin tekstiilitkin on korvattavissa puupohjaisilla materiaaleilla, Voutilainen sanoo. Konkreettiset esimerkit ovat auttaneet nuoria hahmottamaan sitä, että ilmaston tilaan voidaan vaikuttaa ja paljon työtä tehdään sen eteen jo nyt. Eli toivoa on.

– Ihmiset kaipaavat usein konkreettisia ratkaisuja – että joku tulisi ja kertoisi, mitä pitää tehdä. Asiat harvoin kuitenkaan ovat täysin mustavalkoisia. Mutta etenkin nuoret ottavat mielellään vastaan tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista, Voutilainen
sanoo.

TEKSTI ESKO PULLIAINEN KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

BLOOM

Euroopan Unionin Horizon 2020 –ohjelman rahoittama kansainvälinen BLOOM-hanke pyrkii lisäämään nuorten tietoisuutta ja kiinnostusta biotaloudesta sekä sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tavoitteena on myös tuoda biotalous sekä erityisesti metsäbiotalous osaksi ilmastokeskustelua.

Lue lisää:

jamk.fi/bloom