Muitakin karjalaisia piirakkaruokia tarjotaan ”entisajan fast foodina”. Mielenkiintoinen on myös karjalainpaistin tuotteistus:
– Tapahtumissa tarjotaan karjalankuppi eli karjalanpaistiannos, joka toimii vaihtoehtona turkkilaiselle kebabille. Yritämme muuttaa fast food -käsitystä suomalaiseen suuntaan yllättämällä asiakkaamme postitiivisesti, yrittäjät kertovat.
Yrittäjien kotikunta Rautapampi tuodaan myös esille: fine dining Rautalampi -menuna. Se on ollut mukana kansallispuistovierailuohjelmissa sekä itsenäisyyspäivän illallisena.
– Kokosimme yhteen menuun parasta alueelta – raaka-aineita pelloilta, metsistä ja järvistä. Halusimme, että matkailija saa maistaa palan rautalampea. Tuotteena Rautalampi-menu on kuitenkin hinnan takia vaikea myydä, Henriikka muistuttaa.
Ravintola Hetkessä hyödynnetään vahvasti tarinallistamista.
– Hyvä esimerkki on yhteistyömme Hinkkalan kartanon kanssa. Kesäravintolassa paistamme muikkuja, jotka leivitetään Hinkkalan gluteenittomaan kauraan. Ravintola on Rautalammin museon vieressä, jonka on perustanut Aina Peura. Hinkkalan kartano on hänen lapsuudenkotinsa. Ympyrä sulkeutuu, yrittäjät toteavat hymyillen.
Yritys on vahvistanut paikallista työllisyyttä tarjoamalla kesäisin 6 työpaikkaa ja talvikaudella 2–3. Lisäksi kesätyö- ja harjoittelupaikkoja on aina tarjolla. Näin Ravintola Hetki toteuttaa sosiaalisen vastuunsa.
Taloudellisuuden varmistaminen on vastuullisuuden kaikista osa-alueista vaikein.
– Yritämme minimoida hävikkiä, mutta ruoan menekkiä on vaikea arvioida tarkkaan. Lounastarjonnassa meillä on edelliseltä päivältä jäänyttä ruokaa, mikä kerrotaan asiakkaalle aina, Titta toteaa.
Energiankulutus optimoidaan ja sisustuksessa käytetään kierrätyshuonekaluja. Näin panostetaan taloudelliseen vastuuseen konkreettisesti. Silti liiketoiminnan kannattavuus on vaikea saavuttaa. Kunta on Hetken pitopalvelun merkittävä asiakas, mutta viime aikoina tilaukset ovat vähentyneet huomattavasti säästötoimien takia. Toisin kuin kaupunkilaiselle, rautalampilaiselle asiakkaalle paikalliset raaka-aineet, ruoan puhtaus ja tuoreus ovat itsestäänselvyys eikä hän ole välttämättä valmis maksamaan siitä lisää.
– Paikalliset hakevat perinteisesti ruokansa läheltä: kalansa suoraan kalastajalta, lihansa metsästäjältä ja marjat sekä sienet kerätään metsästä. Se on osa meidän päivittäistä arkea. Tämän takia vastuullisuuden lisäarvoa ja kaikkia ulottuvuuksia voi olla vaikea ymmärtää, yrittäjät selittävät.
Yrittäjien pyrkimys vastuullisuuteen on yrityksen ydinasioita ja heille itsestäänselvyys. Usein tämä johtaa siihen, etteivät he viesti tarpeeksi vahvasti vastuullisuusteoistaan. Yritys toimii kuitenkin hyvänä esimerkkinä heille, jotka etsivät tällaista toimijaa. Henriikan ja Titan mielestä yritys on kasvattaja – se kasvattaa tietoisuudella.
Yrittäjien mielestä koulutusta vastuullisuudesta tarvitaan, jotta kaikki saisivat lisää tietoa aiheesta. Yhden yrityksen vastuulliset teot eivät riitä kestävyyden saavuttamiseen, jos asiakkaat ja yhteistyökumppanit eivät tue niitä valinnoillaan, sopivia raaka-aineita ei ole saatavilla eivätkä päättäjät luo poliittisia edellytyksiä, jotka vastaisivat vastuullisen toiminnan lisäämisen tarpeisiin.
– Konkreettinen esimerkki on se, että haluamme kierrättää muovia, mutta muovinkierrätyspiste täytyy järjestää kunnan toimesta. Sitä on odotettu jo pitkään, Titta muistuttaa.
TEKSTI ROSITSA RÖNTYNEN, JAANA ALILA KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY