Käymälä voi säästää elämän

Afrikan länsirannikolla päiväntasaajan tuntumassa lämpötila huitelee +30 tuntumassa ja vettä pitää juoda paljon. Ongelma on se, että veden kittaaminen tuo tullessaan pissahädän.

Kaupungissa ravintolat tarjoavat juomia janoiselle ja ruokaa vatsan täytteeksi, mutta läheskään kaikissa niissä ei ole käymälää. Tai jos on, niin useimmiten tarpeilleen pääsee matalien seinämien suojassa olevalle betonilattialle, josta virtsa valuu putkea pitkin kadulle.

Viime vuonna alkanut Käymäläseura Huussi ry:n luotsaama projekti vie kuivakäymäläosaamista Ghanaan yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin kanssa.
Agrologiopiskelijana minun tehtäväni oli toimia yhteistyössä paikallisten ympäristöterveysviranomaisten kanssa ja opastaa viljelijöitä virtsan sekä kompostin lannoitekäytössä.

Ghanan maaseudulla vain 7 prosentilla asukkaista on saatavilla puhdasta juomavettä. Maassa kuolee joka vuosi noin 14 000 lasta ripulitauteihin. Suurimpia syitä tauteihin ovat puhtaan veden puute ja puutteellinen sanitaatio.

Harjoitteluni aikana kiersimme 15 maaseutukylää, seitsemän koulua ja lisäksi selvitimme Hon kaupunkialueen asukkaiden näkemyksiä vessoista. Lähes kaikki haaveilivat vedellä huuhdeltavasta posliinipöntöstä. Vesivessa ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu kaupungissa, jossa ei ole viemäriverkostoa, eikä jätevedenpuhdistamoa. Vesivessojen säiliöistä pumppuautoon imetty liete kuljetetaan viidentoista kilometrin päähän kaupungista ja tyhjennetään maastoon.

Koska turvallista jätehuoltoa ei ole, kuivakäymälät ovat ainoa kestävä tapa hoitaa sanitaatio kuntoon. Virtsan erotteleva kuivakäymälä on suorastaan nerokas laitos: kun virtsa ei sekoitu ulosteeseen, käymälä ei haise. Ei edes kuumankosteassa viidakossa.

Suurin osa Hon asukkaista on maanviljelijöitä. Tulotaso on hyvin alhainen ja lannoitteiden hinnat ovat korkeat – jos niitä on edes saatavilla. Kuivakäymälät voivat parantaa myös alueen ruokaturvaa.

Ihmisen virtsa on kasveille hyvä typpilannoite ja kuivikkeeseen sekoitettu uloste voidaan käyttää turvallisesti noin vuoden kompostoinnin jälkeen peltojen maanparannusaineena. Lannoittamalla saadaan parempia satoja ja useampi suu ruokittua. Hyväkuntoinen peltomaa pidättää kosteutta kuivina kausina ja vähentää rankkasateiden aiheuttamaa eroosiota.

Tärkein oppi reissultani oli havainto, että suomalainen tietotaito on hieno vientituote. Koulutuksella voimme auttaa ihmisiä parantamaan elinolosuhteita omassa kotimaassaan ja näin vähentää ympäristö- ja ilmastopakolaisuutta. Eikä muuten olisi pahitteeksi, että mekin luopuisimme typeristä vesivessoista ja siirtyisimme käyttämään erottelevia kuivakäymälöitä.

TEKSTI JA KUVAT RIIKKA PENNANEN