Robotisaatio tuo mukanaan myös haasteita. Työn luonne muuttuu ja joissain ammateissa se korvaa merkittävästi ihmistyötä. Entä kuka kaiken tiedon omistaa ja kuka sitä saa käyttää?
– Esimerkiksi pankeissa tietojen käyttö on erittäin tarkasti varjeltua. Tietojen käyttöä valvotaan ja sitä saa käyttää vain se, joka sitä työssään ja asiakaspalvelutilanteessa tarvitsee. Tetoturvasyistä tietokantoihin pääsy on osalta henkilökuntaakin estetty, Uusijoki sanoo.
Datan keräämiseksi on jo tehty erilaisia tietoportaaleja, jonne annetaan eritasoisia tiedonkäyttöoikeuksia. Asiakas tai yritys voi antaa luvan tietojensa käyttöön myös itsenäisesti. Esimerkkinä tästä voi käyttää yritysten luottoluokitusta eli ratingia, jonka muodostumiseen vaikuttaa monta eri taustatekijää. Rating kattaa tiedot mm. yrityksen kannattavuudesta, maksuvalmiudesta ja omavaraisuusasteesta. Tietojen kokoamisessa taustalla ahertaa tässäkin tapauksessa ohjelmistorobotti, joka skannaa useista eri tietojärjestelmistä löytyvän tiedon.
Suurta roolia datan keruussa näyttelee identiteettiturva ja eettisyyssäännöt. Toukokuussa voimaan astuvan EU:n tietosuojauudistus tulee tarkentamaan tiedonhallinnan säädöksiä entisestään. Nämä asiat ovat ensiarvoisen tärkeitä OP Keski-Suomessa.
– Kaikkea ei voi tulevaisuudessakaan robotisoida. Ihmisten muutoskyky ja luovuus tulee olemaan edelleen kilpailuvaltti. Vielä tällä hetkellä henkilöstön toimintatapojen muutos on suurin tekijä kustannustehokkuutta pohdittaessa. Vanhasta poisoppiminen haastaa, nyt asioita tehdään uudella tavalla, Uusijoki pohtii.
– Robotisaation myötä on nyt jo syntynyt myös uusia työnkuvia kuten robotin pääkäyttäjä. Meillä on myös jo eläköityneitä robotteja, naurahtaa Uusijoki.