Tekoäly, robotiikka, Iot. Hypeä, vai hyötyä?

Yrityksillä ja yhteisöillä on käytössään isoja tietokantoja. Lisäksi tietoa on koottu erilaisiin maksullisiin portaaleihin. Myös pankeilla on valtavan määrä tietoa omissa järjestelmissään. Robotisaatio on tuonut pankkimaailman tietojenkäsittelyssä reaaliaikaan, mikä näyttäytyy monin eri tavoin.

– Rutiininomaista työtä on automatisoitu, ja se näkyy työn nopeudessa ja laadussa. Hakemusten läpimenoajat ovat lyhentyneet ja asiakkaan saama palvelu parantunut. Esimerkiksi opintolainan käsittely manuaalisesti kestää 10-15 minuuttia, kun robotin hoitamana työ vie aikaa kolme minuuttia. Robotti käsittelee meillä jo 80 prosenttia kaikista hakemuksista, myyntijohtaja Juha Uusijoki OP Keski-Suomesta kertoo.

Yksi hyvä esimerkki robotisaation tuloksista on lainalupaus. OP on pilotoinut palvelua, jolla on tehty täysin digitaalisia asuntolainapäätöksiä.

– OP Keski-Suomen asiakas voi jo asuntonäytön aikana tarkistaa mobiililaitteen avulla op.fi -verkkopalvelusta, pystyykö hän saamaan asuntoa varten lainaa. Robotti kerää asiakkaan olemassa olevat tiedot pankin tietokannoista ja yhdistää ne asiakkaan itse syöttämiin tietoihin. Ratkaisu tehdään yhteenvedon perusteella, Uusijoki kertoo.

– Ohjelmistorobotiikkaa hyödynnetään OPssa myös asiakaskohderyhmien poiminnoissa, lainatarjousten kokoamisessa, maksusuunnitelman muutosten käsittelyssä sekä luottoasiakirjojen laatimisessa. Eri paikoissa olevia tietoja voidaan yhdistää ja lisätä asiakkaan lähettämiin tietoihin.

Toistaiseksi robotit toimivat ihmisten kanssa rinnakkain. Esitietojenkäsittely ja päätöstenteko ovat prosessin osia, jotka vaativat myös ihmistyötä. Robotit voivat tarjota esitäytettyjä lomakepohjia ja usein asiakkaita osallistetaan sähköisten lomakkeiden täyttöön, jolloin tieto on helpommin robotin luettavissa sekä siirrettävissä.

– Ohjelmistorobotti kerää tietoja eri lähteistä ja työstää sitä käyttäjän tarvitsemaan muotoon. Tietoa voidaan raportoida, analy­soida ja visualisoida eri tavoin. Robotiikka voi olla myös kilpailuetu, koska aikaa jää enemmän asiantuntijatyöhön ja asiakaspalveluun. Ihmiset arvostavat saamaansa hyötyä, mikä näkyy asioiden hoidon nopeutena, helppoutena ja sujuvuutena: onhan robotti usein valveilla 24/7, Uusijoki pohtii.

Robotisaatio tuo mukanaan myös haasteita. Työn luonne muuttuu ja joissain ammateissa se korvaa merkittävästi ihmistyötä. Entä kuka kaiken tiedon omistaa ja kuka sitä saa käyttää?

– Esimerkiksi pankeissa tietojen käyttö on erittäin tarkasti varjeltua. Tietojen käyttöä valvotaan ja sitä saa käyttää vain se, joka sitä työssään ja asiakaspalvelutilanteessa tarvitsee. Tetoturvasyistä tietokantoihin pääsy on osalta henkilökuntaakin estetty, Uusijoki sanoo.

Datan keräämiseksi on jo tehty erilaisia tietoportaaleja, jonne annetaan eritasoisia tiedonkäyttöoikeuksia. Asiakas tai yritys voi antaa luvan tietojensa käyttöön myös itsenäisesti. Esimerkkinä tästä voi käyttää yritysten luottoluokitusta eli ratingia, jonka muodostumiseen vaikuttaa monta eri taustatekijää. Rating kattaa tiedot mm. yrityksen kannattavuudesta, maksuvalmiudesta ja omavaraisuusasteesta. Tietojen kokoamisessa taustalla ahertaa tässäkin tapauksessa ohjelmistorobotti, joka skannaa useista eri tietojärjestelmistä löytyvän tiedon.

Suurta roolia datan keruussa näyttelee identiteettiturva ja eettisyyssäännöt. Toukokuussa voimaan astuvan EU:n tietosuojauudistus tulee tarkentamaan tiedonhallinnan säädöksiä entisestään. Nämä asiat ovat ensiarvoisen tärkeitä OP Keski-Suomessa.

– Kaikkea ei voi tulevaisuudessakaan robotisoida. Ihmisten muutoskyky ja luovuus tulee olemaan edelleen kilpailuvaltti. Vielä tällä hetkellä henkilöstön toimintatapojen muutos on suurin tekijä kustannustehokkuutta pohdittaessa. Vanhasta poisoppiminen haastaa, nyt asioita tehdään uudella tavalla, Uusijoki pohtii.

– Robotisaation myötä on nyt jo syntynyt myös uusia työnkuvia kuten robotin pääkäyttäjä. Meillä on myös jo eläköityneitä robotteja, naurahtaa Uusijoki.

TEKSTI: TANJA MINKKINEN KUVAT: iSTOCK JA OP RYHMÄ